Ensimmäisten eläinten nopea kehittyminen kambrikaudella 540 miljoonaa vuotta sitten saattoi olla levien ja jäkälien ansiota, tiedelehti Nature kertoo verkkosivullaan. Leväte...

Ensimmäisten eläinten nopea kehittyminen kambrikaudella 540 miljoonaa vuotta sitten saattoi olla levien ja jäkälien ansiota, tiedelehti Nature kertoo verkkosivullaan. Leväteoriaa ehdottavat saksalaisen Potsdamin ilmastokeskuksen tutkijat Werner von Bloh, Christine Bounama ja Siegfried Franck.

Heidän laskelmiensa mukaan maapallon keskilämpötila oli noin 30 astetta, koska ilmakehässä oli runsaasti hiilidioksidia. Levät ja jäkälät kuitenkin rapauttivat kiviä ja kallioita, jolloin vapautuva kalsium nappasi ilmasta hiilidioksidia ja muodosti sen kanssa kalkkia, joka lopulta kerrostui merenpohjaan. Hiilidioksidipitoisuuden pienetessä kasvihuoneilmiö hellitti niin paljon, että keskilämpötila laski 15 asteen tienoille. Silloin ilmasto oli tarpeeksi viileä eläinten kehittymiselle. Myös kasvien tuottama happi oli eläimille elintärkeää.

Nature muistuttaa, että muitakin teorioita on. Esimerkiksi Cardiffin yliopiston paleontologi Robert Riding pitää mahdollisena, että maapallon on ollut ennen kambrikautta kokonaan jään peitossa. Jäiden sulaessa lämpötila olisi pysytellyt riittävän alhaalla eläimille.