Tutkijat pääsivät ensimmäisiin kukkiin johtaneiden geneettisten muutosten jäljille avokadopuun avulla.  Kuva: Wikimedia Commons
Tutkijat pääsivät ensimmäisiin kukkiin johtaneiden geneettisten muutosten jäljille avokadopuun avulla. Kuva: Wikimedia Commons

Tutkijat ovat saaneet lisäselvyyttä Charles Darwinin ihmetyksen aiheeseen: miksi kukat alkoivat yhtäkkiä kukkia 130 miljoonaa vuotta sitten.

Kukkivat eli koppisiemeniset kasvit kehittyivät noin 130 miljoonaa vuotta sitten niitä edeltäneistä paljassiemenisistä kasveista, joihin kuuluvat muun muassa nykyiset käpypalmut ja havupuut.

Jo Charles Darwin hämmästeli, kuinka kasvien evoluutio johti ensimmäisiin kukkiviin yksilöihin. Nyt kysymykseen vastaa Floridan yliopiston luonnontieteellisen museon tutkija Andre Chanderbali kollegoineen Pnas-lehdessä.

Ryhmä vertaili kasvigeneetikkojen suosikkikasvin, lituruohon (Arabidopsis thaliana) ja avokadopuun (Persea americana) kukan kehitystä sääteleviä geenejä. Avokadopuu kuuluu evoluutiossa varhaisimpiin yhä elossa oleviin koppisiemenisiin.

Myöhemmillä koppisiemenisillä, kuten lituruoholla on neljää kukan muodostavaa rakennetta: emilehtiä, heteitä, terälehtiä ja verholehtiä. Avokadopuulla sen sijaan on emin ja heteiden lisäksi vain erilaistumattomia terälehtiä.

Tutkijat odottivat, että jokaiselle avokadopuun kukan kolmesta rakenteesta olisi omat rakennusohjeensa, kuten kehittyneemmillä kasveilla. Näin ei ollutkaan, vaan geenit muodostavat päällekkäisen säätelyverkoston.

”Avokadopuu on kuin elävä fossiili. Sillä on yhä tallella ohjeet, jotka mahdollistivat ensimmäisten kukkien synnyn”, Chanderbali sanoo.

Uusien tulosten valossa kukkivien kasvien kehittyminen ei siis ehkä vaatinutkaan niin suurta geneettistä harppausta kuin on luultu. Vain vähäinen kehitysohjelman säätö riitti muuttamaan kävyt kukiksi. Kun ensimmäinen alkeellinen kukka oli syntynyt, käynnistyi evoluutiopyrähdys, joka johti nykyiseen kukkaloistoon.