Ihmiset ilmehtivät samalla tavalla ympäri maailmaa. Kuva: Shutterstock.
Ihmiset ilmehtivät samalla tavalla ympäri maailmaa. Kuva: Shutterstock.

Yhteinen tapa ilmaista tunteita saattaa jopa määrittää meitä ihmislajina.

Ovatko kasvojen ilmeet samanlaisia kaikkialla maailmassa?

Ovat, arvioi evoluutioteorian kehittäjänä tunnettu luonnontieteilijä Charles Darwin vuonna 1872. Samaa mieltä on tuore, joulukuussa julkaistu Kalifornian yliopiston tutkimus.

Sen mukaan ihmiset ilmaisevat tunteitaan samoissa yhteyksissä samankaltaisilla kasvonilmeillä, kulttuurista ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkijat käyttivät syväoppimiseksi sanottua tekniikkaa, jolla he analysoivat kasvonilmeitä miljoonista Youtube-videoista ympäri maailmaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Analyysiin otettiin videoita 144 eri maasta Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Euroopasta, Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta.

”Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa on pyritty vertailemaan arjessa esiintyviä kasvojen ilmeitä maailmanlaajuisesti”, kertoo tutkimusta johtanut Alan Cowen tiedotteessa.

”Tutkimus osoittaa, että yleismaailmallisten ilmeiden kirjo on luultua monipuolisempi.”

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Nature.

Ilmehtiminen on lihastyötä. Ihmisellä on 43 kasvolihasta, joiden yhteistyönä pystymme ilmaisemaan tunteitamme tuhansilla tavoilla.

Ilmehtimiseen osallistuvat niin silmät, nenä, suu, posket, leuka kuin kulmakarvat.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että ihmiset pystyvät muodostamaan kasvolihaksillaan yli 16 000 erilaista yhdistelmää.

Kalifornian yliopiston tutkijat kehittivät yhdessä Googlen tutkijoiden kanssa algoritmin, joka opetettiin tunnistamaan 16 tunnetilaan liitettyjä ilmeitä. Tunnetilat olivat huvittuneisuus, viha, ihailu, keskittyminen, hämmennys, halveksunta, tyytyväisyys, himo, epäilys, riemu, kiinnostus, kipu, suru, yllättyneisyys ja voitonriemu.

Algoritmi sai tarkasteltavakseen yli kuusi miljoonaa videota, joissa muun muassa katsottiin ilotulitusta, tanssittiin riemukkaasti tai lohdutettiin itkevää lasta.

Lopuksi kasvonilmeet yhdistettiin kontekstiinsa ja kulttuuriinsa.

Tutkijat havaitsivat, että ihmiset maailmankolkasta riippumatta ilmaisivat tunteitaan samoissa yhteyksissä hyvin samankaltaisin tavoin.

Jopa 70 prosenttia ilmeistä oli kaikille kulttuureille yhteisiä.

Ilotulitusten yhteydessä ilmaistiin ihailua, häissä tyytyväisyyttä, itsepuolustuslajeissa keskittyneisyyttä, mielenosoituksissa epäilystä ja painonnostossa kipua.

Urheilukilpailujen ja rock-konserttien katsojien ilmeisiin liittyi puolestaan voitonriemua.

”Tutkimus tukee Darwinin teoriaa, jonka mukaan ihmisten kasvonilmeet ovat yleismaailmallisia”, sanoo Kalifornian yli­opiston tutkija Dacher Keltner tiedotteessa.

”Yhteinen tapa ilmaista tunteita saattaa jopa määrittää meitä ihmislajina. Se on vahvistanut kommunikaatio- ja yhteistyötaitojamme sekä parantanut siten mahdollisuuksiamme selviytyä.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla