Taiteilijan näkemys ruskeaa kääpiötähteä kiertävästä planeetasta. Kuva: ESO
Taiteilijan näkemys ruskeaa kääpiötähteä kiertävästä planeetasta. Kuva: ESO

Nyt tiedetään, miten Jupiterin kokoiset eksoplaneetat sinnittelevät keskustähtiensä liepeillä.

Nyt tiedetään, miten Jupiterin kokoiset eksoplaneetat sinnittelevät keskustähtiensä liepeillä. Samalla tavalla kasvaa maankaltaisten planeettojen mahdollisuus säilyä.

Aurinkokunnan ulkopuolelta on löytynyt yli 180 planeettaa. Näistä eksoplaneetoista suurin osa on Jupiterin kokoluokkaa tai suurempia. Kaikki kiertävät keskustähteään viittä AU:ta (Maan kiertoradan sädettä) lähempänä. Monien rata on jopa tiukempi kuin Merkuriuksen. Suurten planeettojen oletetaan kuitenkin syntyneen kaukana planeettakuntien laidoilla. Sieltä ovat liukuneet nuorta tähteä ympäröivän kaasukiekon kitkan ”vetäminä” lähelle tähteään. Mutta mikseivät ne syöksy sen kuumaan syleilyyn?

Ralph Pudritzin johtama ryhmä kanadalaisen McMasterin yliopiston tutkijoita pohti tilannetta teoreettisesti ja huomasi, että tähteä voi ympäröidä jopa 13 AU:n päähän ulottuva katvealue. Se hidastaa liukuvien planeettojen menoa ja estää niitä syöksymästä tuhoon. Alue muodostuu tähteä ympäröivästä kaasusta, jolla on matala viskositeetti eli pieni kitka. Se estää myös maankaltaisia planeettoja syöksymästä tähteen.


McMasterin yliopiston tiedote
kertoo, että Pudritzin ja kumppaneiden mallin paikkansapitävyys selviää todennäköisesti muutaman vuoden kuluessa. Se nimittäin ennustaa, että suurin osa syntyvän planeettakunnan jättiläismäisistä kiertolaisista asettuu viiden AU:n päähän tähdestä. Nämä kiertolaiset ovat vielä löytämättä, sillä nykyisillä menetelmillä paljastuvat vain lähellä tähteään kiertävät planeetat.