Jack Nicholsonin tähdittämä Hohto panee sydämen tikittämään. Kuva: Getty Images
Jack Nicholsonin tähdittämä Hohto panee sydämen tikittämään. Kuva: Getty Images

Puolitoistatuntisen kauhuelokuvan katselu polttaa kaloreita keskimäärin saman verran kuin puolen tunnin kävely.

Kauhu nostaa verenpainetta ja tihentää hengitystä ja sykettä. Syke voi nousta jopa hälyttäviin lukemiin, paljasti vuonna 2018 Hereditary-kauhu­elokuvan tuotantoyhtiön tekemä koe. Ennen teatterisaliin menoa katsojille annettiin sykemittarit, joilla tarkkailtiin heidän sydämensä lyöntitiheyttä. Selvisi, että elokuvan aikana se saattoi olla jopa 164 iskua minuutissa. Ihmisen normaali leposyke on 60–80.

Sykkeen mukana nousee myös energiankulutus. Brittiläisessä Westminsterin yliopistossa testattiin, kuinka tiuhaan katsojien sydän hakkasi tunnettuja kauhuelokuvia katsellessa. Sitten tutkijat laskeskelivat, kuinka paljon kauhu lisäsi yleisön energiankulutusta. Tulos oli, että puolitoistatuntisen kauhuelokuvan katselu polttaa kaloreita keskimäärin saman verran kuin puolen tunnin kävely.

Suurin energiankuluttaja tutkituista elokuvista oli Jack Nicholsonin tähdittämä Hohto. Kakkoseksi ylsi Tappajahai ja kolmanneksi Manaaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mediatutkija Outi J. Hakola kertoo, että kauhuelokuvia kutsutaan ruumisgenreksi, koska niiden tarkoitus on nimenomaan tuntua kehossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Tämä voidaan tehdä erilaisilla sokkiefekteillä. Jos ei koe ruumiillista reaktiota, elokuva ei tunnu kauhuelokuvalta.”

Jo tietynlainen musiikki ja äkilliset äänet saavat kauhuelokuvan yleisön lihakset jännittymään, totesivat Ams­terdamin yliopiston tutkijat vuonna 2013 PloS One -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

Kauhu pumppaa kehoon monia hormoneja ja välittäjäaineita, kuten adrenaliinia. Yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston professorin Glenn Sparksin tutkimusten mukaan noin kymmenen prosenttia ihmisistä nauttii adrenaliini­ryöpystä erityisen paljon.

”Osa taas inhoaa sitä, eikä siksi halua katsoa kauhua. He hakevat mielihyvänsä muualta”, mediatutkija Outi J. Hakola huomauttaa.

Hänen mukaansa juuri adrenaliini on olennainen osa kauhun ruumiillista kokemista. Siitä nauttivat erityisesti elämyshakuiset ihmiset, jotka tylsistyvät helposti ja tarvitsevat muita enemmän stimulaatiota pitääkseen vireystilaansa yllä.

Tätä tukee myös saksalaisen Münsterin yliopiston professorin Thomas Strauben ja kollegoiden vuonna 2009 julkaistu tutkimus.

Magneettikuvat viittasivat siihen, että elämyshakuisen elokuvankatselijan aivot vaativat voimakkaampia ärsykkeitä jännityksen viriämiseen.

”Kun adrenaliini purkautuu leffan aikana tai sen jälkeen, vapautuu endorfiineja. Sitä tunnetta haetaan uudestaan”, Hakola sanoo. Endorfiinit ovat elimistön luontaisia opioideja, jotka poistavat kipua ja saavat tuntemaan olon hyväksi. Ne auttavat säilyttämään toimintakyvyn ja ehkäisemään mahdollista trauman muodostumista.

Adrenaliinin esiaste on dopamiini. Se taas tunnetaan palkitsemishormonina tilanteissa, joissa ihminen saavuttaa jotain itselleen tärkeää.

Nämä kaikki aineet ovat kuin luonnollista huumetta, jota moni janoaa lisää. Jotkut kokevat olevansa todella elossa, kun ne jylläävät kehossa.

 

Lue Lisää

Uudessa Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa psykologi Anne Haikola kertoo, miksi jotkut haluavat vapaaehtoisesti altistua kauhulle. Hän kertoo myös, miksi kauhuelokuvasta ei voi nauttia ilman empatiaa.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä

Sisältö jatkuu mainoksen alla