Neptunuksen radan tuolta puolen on löytynyt asteroidipari. Vetovoima sitoo parin toisiinsa, vaikka osapuolten välimatka on 20 000–40 000 kilometriä. Tämä on erittäin pitkä väli kaksoisjärjestelmälle. Tähtitieteilijöitä hämmästyttää muun muassa se, miks...

Neptunuksen radan tuolta puolen on löytynyt asteroidipari. Vetovoima sitoo parin toisiinsa, vaikka osapuolten välimatka on 20 000–40 000 kilometriä. Tämä on erittäin pitkä väli kaksoisjärjestelmälle. Tähtitieteilijöitä hämmästyttää muun muassa se, miksei alueen muiden asteroidien vetovoima ole hajottanut paria.

Neptunuksen tuolla puolen eli yli 4500 miljoonan kilometrin päässä sijaitsevaa aluetta, jolla on harvakseltaan asteroideja, kutsutaan Kuiperin vyöhykkeeksi. Vyöhykkeen kohteita on vaikea tutkia, sillä ne näyttävät suurissakin kaukoputkissa pelkiltä aavistuksilta. Kuiperin vyöhykkeen toinen tunnettu kaksoisjärjestelmä on Pluto-planeetta ja sen kuu Charon.

Naturen verkkojulkaisu kertoo tähtitieteilijöiden arvelleen asteroidi 1998 WW31:ä kaksoseksi jo neljä vuotta sitten. Arvelu osoittautui oikeaksi, kun Christian Veilletin tutkimusryhmä kuvasi asteroidin kanadalais-ranskalaisella kaukoputkella Havaijilla.

Näiden kahden asteroidin kierros toistensa ympäri kestää 570 vuorokautta. Nyt odotetaan, osuisiko jompikumpi asteroideista kierroksen aikana toisen eteen, jolloin yhdistelmän himmenemisestä voidaan laskea eteen osuvan asteroidin koko. Kiertoliikkeestä puolestaan saadaan massa, joten asteroidin tiheys selviää. Tämä on harvinaista tietoa näin kaukaisista kivenmurikoista. Kuiperin vyöhykkeellä olevien asteroidien koostumus kiinnostaa, sillä ne ovat ainetta, joka jäi yli planeettakuntamme muodostumisesta – ne ovat siis myös omaa historiaamme.