Hyperion on galaksien superjoukko universumin alkuajoilta. Kuva: ESO/L. Calçada & Olga Cucciati et al
Hyperion on galaksien superjoukko universumin alkuajoilta. Kuva: ESO/L. Calçada & Olga Cucciati et al

Se sai nimeksi Hyperion. Oma kotigalaksimme Linnunrata kuuluu superjoukko Virgoon.

Tähtitieteilijät ovat paikantaneet varhaisesta maailmankaikkeudesta jättimäisen rakenteen, jolle he antoivat lempinimen Hyperion. Sen laskettu massa on yli miljoona miljardia kertaa suurempi kuin Aurinkomme. Näin massiivisia rakenteita eli galaksien superjoukkoja on havaittu universumista aiemminkin muttei varhaisesta maailmankaikkeudesta. Siksi löytö yllätti tähtitieteilijät.

”Ensi kertaa näin suuresta rakenteesta on mitattu näin suuri punasiirtymä”, sanoo tutkimusta johtanut tähtitieteilijä Olga Cucciatti Bolognan astrofysiikan insituutista tiedotteessa. Löydön teki kansainvälinen tähtitieteilijöiden ryhmä.

Valon punasiirtymän avulla tähtitieteilijät voivat mitata avaruuden kohteen etäisyyden ja samalla iän. Mitä punaisempana kohteen valo näkyy, sitä varhaisempaa se on. Hyperion on punasiirtymän perusteella ollut olemassa jo noin 2,3 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

”On yllättävää nähdä, että jotain tällaista oli jo silloin, kun maailmankaikkeus oli suhteellisen nuori”, Cucciatti sanoo.

Hyperion sijaitsee Leijonan tähdistön eteläpuolella. Superjoukossa on vähintään seitsemän tiheydeltään erilaista aluetta. Rakenne poikkeaa superjoukoista, joita on löydetty lähempää maapalloa. Niissä superjoukkojen massa jakautuu keskitetymmin. 
Hyperionin erilaisuus johtunee siitä, että meitä lähemmillä superjoukoilla on ollut miljardeja vuosia enemmän aikaa kehittyä. Siinä ajassa painovoima on vetänyt massaa tiheämmin yhteen.

”Superjoukko Hyperion ja sen vertailu muihin superjoukkoihin voi tarjota käsityksen siitä, miten maailmankaikkeus kehittyi ja kehittyy”, Cucciati sanoo. Universumin muita isoja superjoukkoja on muun muassa Virgon superjoukko, johon myös oma kotigalaksimme Linnunrata kuuluu.

Hyperion löytyi Euroopan eteläisen observatorion Eson VLT-teleskoopilla ja sen Vimos-laitteella. VLT sijaitsee Atacaman autiomaassa Paranalissa Chilessä. Vimos voi mitata etäisyyden satoihin galakseihin samanaikaisesti. Hyperionista tehtyjä havaintoja täydentävät toisen, Orelse-tutkimuksen havainnot. Se mittaa punasiirtymiä Keckin observatorion kaukoputkilla Havaijilla.

Tutkimus on julkaistu tutkijoiden ArXiv -verkkopalvelussa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30524
Liittynyt16.3.2005

Kaukaisuudesta löytyi hämmästyttävä galaksien superjoukko

Major_Breakthrough kirjoitti: Jos alamme etsiä Jumalaamme maailmakaikkeudesta...suunnistaisin tuonne. Vähällä hihhulioppien pänttäämisellä olet näköjään selvinnyt. Kateeksi käy. Omien korvien välistä jumala löytyy jos on löytyäkseen. Pahimmillaan koko joukko jumalia, jos laakereissa on reilummin klappia.
Lue kommentti