Aivotutkimus vihjaa, että kaupunkielo muuttaa aivojen työskentelyä stressitilanteissa.

Väestötutkimusten mukaan maaseudulla tehdään enemmän itsemurhia kuin kaupungissa, mutta kaupungissa varttuminen tai asuminen taas lisää alttiutta mielenterveyshäiriöihin kuten ahdistuneisuushäiriöön ja skitsofreniaan.

Andreas Meyer-Lindenberg Heidenbergin yliopistosta kollegoineen tutki ensi kertaa, miten kaupunkiympäristö vaikuttaa aivoihin. Tiimi kuvansi toiminnallisen magneettikuvauksen  avulla koehenkilöitä, kun nämä suorittivat laskutehtäviä sosiaalisen paineen alaisina – suoriutumiselle oli muun muassa asetettu aikaraja, ja stressiä lisättiin kielteisin kommentein.

Ilmeni, että kaupungissa kasvaneiden tai sellaisessa asuvien aivot työskentelivät sosiaalisen paineen alla eri tavoin kuin verrokkien. Tunteisiin ja stressinkäsittelyyn kietoutuva mantelitumake vilkastui sitä voimallisemmin, mitä suuremmassa kaupungissa koehenkilö asui.

Aivokuoren pACC-alueen – joka niin ikään osallistuu tunnereaktioihin – aktivoituminen puolestaan korreloi sen kanssa, kuinka pitkään koehenkilö oli asunut lapsena suuressa kaupungissa. Kaupungissa kasvaneilla pACC-alueen ja mantelitumakkeen väliset hermoradat toimivat myös laiskemmin kuin muilla. Saman ilmiön on havaittu altistavan psykiatrisille häiriöille.

Stressittömissä tilanteissa suoritettuihin älyllisiin testeihin kaupunkitaustalla ei ollut vaikutusta.

Kuvannus toistettiin eri tehtävin ja koehenkilöin. Urbaanielon vaikutus pysyi, vaikka tutkijat erittelivät iän, koulutuksen, perhetilanteen, terveydentilan, mielialan ja sosiaalisen tukiverkon mahdollista vaikutusta. Tulos vihjaa, että kaupunkielo muuttaa aivojen reaktioita sosiaaliseen paineeseen jonkin toistaiseksi tuntemattoman mekanismin kautta.

Tutkimuksen julkaisi Nature