Huonot työolot nostavat elimistön pitkäaikaista stressiä. Kuva: Juha Metso
Huonot työolot nostavat elimistön pitkäaikaista stressiä. Kuva: Juha Metso

Huonosti palkatuissa ja epävakaissa työpaikoissa ihmisillä on enemmän merkkejä rasituksesta kuin työttömillä.

Työn löytyminen voi olla avain siihen, että mielenterveys kohenee. Työn pitää kuitenkin olla hyvää työtä.

Tähän päätyi tutkimus, joka seurasi 1 116 brittiläisen aikuisen työsaantia. He olivat työttöminä vuosina 2009–2010.

Hyvän työpaikan saaneet kohensivat omaa mielenterveyttään. Jos sitä vastoin saatu työ oli stressaavaa tai siitä sai huonoa palkkaa, mielenterveys ei kohentunut.

Fyysisesti mitattu stressi oli jopa työttömiä korkeampi niillä, jotka työskentelivät mielestään huonoissa työpaikoissa.

Asiaa tutkivat terveyssosiologit Tarani Chandola ja Nan Zhang Manchesterin yliopistosta.

”Testasin yleistä oletusta siitä, että mikä tahansa työ on parempaa kuin se, ettei töitä ei olisi lainkaan. Ihmiset tietävät, että stressiä sisältävä työ ei ole hyväksi fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Silti useimmat ihmiset sanovat: ainakin sinulla on töitä”, kertoo Chandola Researchgate-julkaisun sivulla.

Chandola käytti tutkimuksessaan teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n määritelmää huonolaatuisesta työstä. Kriteereinä ovat minimipalkan tienoilla oleva palkka, työpaikan epävarmuus, heikko tyytyväisyys työhön, vähäinen itsenäisyys työtehtävien hoidossa ja työhön liittyvä ahdistus tai huoli.

Hyvässä työpaikassa näitä ei koeta. Huonolaatuisena työtä pidetään, jos kaksi tai useampi määritelmän listaamista ominaisuuksista sopii siihen.

Tutkijat havaitsivat, että huonolaatuista työtä vastaanottaneella pitkäaikaisesta stressistä kertovat merkkiaineet huononivat selvästi siitä, mitä ne olivat työttömiksi jääneillä. Biologista stressiä tutkijat mittasivat hormoneista, tulehduksen merkkiaineista, aineenvaihdunnan toiminnasta sekä verenpaineesta ja kolesterolista.

Candolan mielestä työttömän ei silti kannattaisi hylätä huonoa työpaikkaa.

”Mutta jos työntekijät epäilevät, että työ sairastuttaa heitä, heidän on tehtävä asialle jotain. Töitä ei tarvitse jättää vaan kertoa ongelmistaan työterveyslääkärille. Näin työnjohto saa tietää, mikä työssä lamauttaa.”

Joustavat työn järjestelyt ovat tutkijan mukaan yksi tapa, jolla voi vähentää terveysongelmia työssä.

Tutkimuksen julkaisi International Journal of Epidemiology.

Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.