Hajuja vahvasti kammoavat äänestivät myös Trumpia hieman muita todennäköisemmin. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters
Hajuja vahvasti kammoavat äänestivät myös Trumpia hieman muita todennäköisemmin. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters

Ruotsalaistutkijat havaitsivat yhteyden hajujen herättämän inhoreaktion ja autoritaarisen ajatusmaailman välillä.

Vahva reaktio kehon tuoksuihin, sairauksiin ja huonoon hygieniaan näyttää korreloivan poliittisen ajatusmaailman kanssa.

Vahvempia inhoreaktioita näistä ärsykkeistä saavat ovat muita todennäköisemmin taipuvaisia huolestumaan yhteiskunnan moraalisesta rappiosta ja kannattamaan autoritaarisia ratkaisuja maailman ongelmiin.

Ilmiö voi pohjautua evoluutioon. Inho on voimakas primitiivireaktio, joka on auttanut ihmisiä välttämään taudinaiheuttajia.

Sosiaalisessa ympäristössä tämä voi kääntyä epäilykseksi itselle vieraita ihmisryhmiä kuten köyhiä tai maahanmuuttajia kohtaan.

Tukholman yliopiston uudessa tutkimuksessa selvitettiin kolmella kokeella hajujen ja poliittisten näkemysten yhteyttä.

Tutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkeilla 750 henkilön maailmankatsomusta ja sitä, miten vahvasti he pitivät erilaisia hajuihin ja hygieniaan liittyviä hypoteettisia tilanteita epämiellyttävinä.

Koehenkilöt olivat pääosin koulutettuja ihmisiä eri puolilta maailmaa. Yksi kolmesta osatutkimuksesta keskittyi pelkästään Yhdysvaltoihin.

Koehenkilöitä pyydettiin muun muassa vastaamaan, miten inhottavaksi he kokisivat joutuvansa istumaan sellaisen henkilön vieressä, jolla on käsivarressaan punaisia pilkkuja, tai kuinka paljon heitä häiritsisi asioida virtsalta tuoksuvassa vessassa.

Tai entä jos he istuisivat julkisessa tilassa ja huomaisivat yhtäkkiä omien jalkojensa tuoksahtavan voimakkaasti?

Sitten henkilöt täyttivät tutkimuksissa usein käytetyn autoritaarisia ja konservatiivisia asenteita mittaavan kyselylomakkeen.

Kyselyssä esitetään sen tyylisiä väittämiä, että yhteiskunnan moraali on rappiolla, vanhoissa tavoissa olisi parasta pitäytyä ja maamme kaipaa vahvaa johtajaa taistelemaan näitä rappeuttavia virtauksia vastaan.

Tuloksista kävi ilmi, että ne henkilöt, jotka kokivat vahvimpia inhoreaktioita etenkin erilaisiin kehon tuoksuihin, olivat myös taipuvaisempia kannattamaan autoritaarisempiaa yhteiskuntaa.

Samoin nämä henkilöt kannattivat hieman muita todennäköisemmin Donald Trumpia, kun heitä pyydettiin valitsemaan suosikkinsa viidestä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ehdolla olleesta ehdokkaasta.

Aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu, että vahvemmilla inhoreaktioilla on yhteys konservatiivisempiin asenteisiin.

”Uskomme, että autoritaariset asenteet pohjaavat ainakin osittain biologiaan. Kehon tuoksujen kammoksuminen voi olla primitiivisin keino välttää taudinaiheuttajia”, kertoo psykologian dosentti Jonas K. Olofsson Tukholman yliopistosta The Guardian -sanomalehdelle.

Poliitikot osaavat myös hyödyntää tätä mekanismia antamalla ymmärtää, että tietyt ihmisryhmät ovat likaisia tai epäilyttäviä.

Natsipropagandassa juutalaisia kuvattiin milloin kärpässieniksi ja milloin haiseviksi rotiksi. Ruandan kansanmurhassa hutut kuvailivat tutseja ”torakoiksi”. Inho on vahva ase, koska se kumpuaa evoluutiosta.

Olofsson huomauttaa New Scientist -lehdessä, että luontaisille inhoreaktioille ja autoritaarisille asenteille on yhteistä pyrkimys välttää asioita liittyi se sitten uusiin ihmisiin, ajatuksiin tai taudinaiheuttajiin.

Tutkimuksen julkaisi Royal Society Open Science.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4190
Liittynyt21.7.2017

Kehon hajuja kammoava kannattaa autoritaarisia johtajia

jussipussi kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Ootteko miettiny, miks koirat nuuhkii toisiaan? Ne saa siitä informaatiota toisen terveydentilasta, hedelmällisyydestä jne. "I’m far from the first person to notice this nasty side effect. Scientists have found that dozens of illnesses have a particular smell: Diabetes can make your urine smell like rotten apples, and typhoid turns body odor into the smell of baked bread. Worse, yellow fever apparently makes your skin smell like a butcher’s shop, if...
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Suurtutkimuksessa tarkasteltiin kokonaisia tyttöikäluokkia, joista noin puolet otti rokotteen ja puolet ei.

Papilloomavirusta ja sen aiheuttamia syöpiä ehkäisevä hpv-rokote ei ole lisännyt rokotettujen suomalaisten tyttöjen riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin ja erilaisiin arvoituksellisiin oireyhtymiin. Tämä havaittiin suomalaisessa suurtutkimuksessa, joka julkaistiin Vaccine-lehdessä.

Hpv-rokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan vuoden 2013 lopussa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki tytöt, joilla oli mahdollisuus saada rokote rokotusohjelman puitteissa vuosina 2013–2016. Heitä oli kaikkiaan 240 605.

Näistä tytöistä rokotteen otti hiukan yli puolet, 56 prosenttia. Tutkimuksessa vertailtiin rokottamattomien ja rokotettujen sairastamista kansallisten hoitoilmoitusrekisterien perusteella.

Kävi ilmi, että rokotuksen 11–15-vuotiaana saaneilla ei ollut merkitsevästi suurempi riski sairastua kuin saman ikäisillä rokottamattomilla tytöillä.

”Tutkimuksessa tarkasteltiin riskisuhdetta 38 taudin osalta. Mukaan valikoitiin sairauksia, joiden kohdalla on esitetty epäilyjä, että rokottaminen saattaisi lisätä niiden esiintymistä”, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Nohynek oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tarkastelussa olivat esimerkiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, krooninen väsymysoireyhtymä sekä tyypin 1 diabetes.

Epäilyt ovat Nohynekin mukaan perustuneet ajalliseen yhteyteen eli siihen, että lapsi on sairastunut rokotteen ottamisen jälkeen.

Ryhmä suomalaisia vanhempia on arvellut, että heidän lapsensa ovat sairastuneet rokotuksen takia. Sairastuminen rokotuksen jälkeen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että rokotus on sairastumisen syy.

Yhteyden todentamiseksi rokotettujen sairastuvuutta täytyy verrata rokottamattomiin. Näin tutkimuksessa tehtiin, eikä merkitsevästi kohonnutta riskiä mihinkään sairauteen löytynyt.

”Vastaavia tuloksia on saatu Norjassa ja Tanskassa. Tämä on yksi näyttö lisää siitä, että hpv-rokotus on turvallinen”, Nohynek arvioi.

Rokotus hpv-virusta vastaan suojaa kohdunkaulan syövältä, koska kohdunkaulan syöpä saa alkunsa virusinfektiosta. Sitä aiheuttava papilloomavirus tarttuu herkästi seksissä. Kondomikaan ei siltä täysin suojaa.

Viime vuosina on selvinnyt, että hpv-infektio on yhteydessä myös erilaisiin suun ja kurkun, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan hpv:stä johtuvat syövät ovat lähes yhtä yleisiä molemmilla sukupuolilla.

Tulevaisuudessa hpv-rokote saatetaan antaa koulussa maksutta myös pojille. THL:n työryhmä vertailee parhaillaan poikien rokottamisen kustannuksia ja hyötyjä.

Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons
Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons

Meriin kulkeutuvat kemikaalit ovat lisänneet syöpiä esimerkiksi maitovalailla ja merileijonilla. Mikromuovitkin saattavat olla syöpävaarallisia eläimille.

Joskus sanotaan, että ihminen on maapallon syöpä. Asia saattaa olla kirjaimellisesti näin, pohtii ryhmä tutkijoita Nature Ecology & Evolution -lehdessä hiljattain ilmestyneessä artikkelissa.

Kyse on siitä, että ihmisen toiminta ja planeetan saastuminen aiheuttavat syöpää myös muille eläimille kuin meille itsellemme. Tiettyjen kemikaalien päätyminen meriin on yhdistetty syöpien lisääntymiseen joillain eläinlajeilla.

Kun ihminen rouhii luonnon ekosysteemejä sirpaleiksi, geneettinen monimuotoisuus vähenee, mikä sekin voi johtaa haitallisten mutaatioiden ja kasvainten yleistymiseen. Mekanismeja on monia.

”Ihmiset voidaan määritellä syöpää aiheuttavaksi lajiksi tai tekijäksi. Muokkaamme ympäristöä tavalla, joka aiheuttaa syöpää villieläimissä”, syövän evoluutiota tutkivan biologin Frédéric Thomasin johtama ryhmä kirjoittaa.

Ryhmä kokoaa katsauksenomaisessa artikkelissa yhteen tutkimustietoa siitä, millä tavoin ihmisen toiminta on johtanut syöpien yleistymiseen villieläimillä. Näkökulma on tuore, sillä luonnossa elävien eläinten syöpiä on tutkittu erittäin vähän.

Pahasti saastuneen St. Lawrence -joen suulla Kanadassa elävillä maitovalailla on todettu huomattavan paljon syöpiä. Jo vuosituhannen alussa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että tutkituista aikuisista maitovalaista lähes kolmasosa kärsi jonkinlaisesta syöpäkasvaimesta.

Yleisin syöpä valailla oli suoliston adenokarsinooma. Maitovalaiden elinympäristöä saastuttavat muun muassa alumiinisulattamoilta vuotavat myrkyt.

Kalifornianmerileijonilla puolestaan esiintyy syöpää, joka on yhdistetty klooripohjaisten torjunta-aineiden käyttöön. Tšernobylin ydinonnettomuuden jäljiltä havaittiin, että ulkoiset kasvaimet eräissä linnuissa yleistyivät todennäköisesti lisääntyneen taustasäteilyn seurauksena.

Muovisaaste voi kaiken muun pahan lisäksi johtaa syöpäkasvainten kehittymiseen sille altistuneilla eläimillä, tutkijat kirjoittavat. Luontoon päätyvässä muovijätteessä on erilaisia kemikaaleja, jotka voisivat riittävän suurissa määrissä altistaa eläimiä syövälle. Toki muovijäte ja mikromuovit ovat luonnolle valtava ongelma muutenkin.

Aihetta on tutkittu niukalti ehkä siksikin, että villieläinten kasvaimet tuntuvat melko pieneltä asialta, kun ilmasto lämpenee ennätystahtia ja lajeja katoaa planeetalta nopeammin kuin koskaan ennen. Syöpäsairaudet ovat silti yksi monista tekijöistä, jotka voivat rampauttaa eläinpopulaatioiden hyvinvointia ja heikentää niiden toipumiskykyä kriiseistä.

”Villieläinten syöpäkasvaimet ovat täysin unohdettu tutkimusala, ja haluamme herätellä tutkimusta tästä aiheesta”, kertoo evoluutiobiologi Mathieu Giraudeau Arizonan osavaltionyliopistosta tiedotteessa.

Syövän kehitys on monen tekijän summa. Yksi riskitekijä on geneettisen monimuotoisuuden romahtaminen, kun ahtaalle ajetut eläinpopulaatiot pienenevät. Samalla eläimistä voi tulla herkempiä tauteja ja syöpää aiheuttaville tekijöille, joita ne elinympäristössään kohtaavat.

Jopa niinkin kaukaa haetulta tuntuva asia kuin valosaaste saattaa altistaa eläimiä syövälle. Jatkuvasti valaistuilla alueilla elävien eläinten melatoniinin ja muiden hormonien tuotannon häiriintyminen voi periaatteessa johtaa jopa syöpien kehitykseen samalla tavoin kuin ihmisilläkin. Yöaikainen valoaltistus etenkin vuorotyötä tekevillä naisilla on yhdistetty kohonneeseen rintasyöpäriskiin.