Hajuja vahvasti kammoavat äänestivät myös Trumpia hieman muita todennäköisemmin. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters
Hajuja vahvasti kammoavat äänestivät myös Trumpia hieman muita todennäköisemmin. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters

Ruotsalaistutkijat havaitsivat yhteyden hajujen herättämän inhoreaktion ja autoritaarisen ajatusmaailman välillä.

Vahva reaktio kehon tuoksuihin, sairauksiin ja huonoon hygieniaan näyttää korreloivan poliittisen ajatusmaailman kanssa.

Vahvempia inhoreaktioita näistä ärsykkeistä saavat ovat muita todennäköisemmin taipuvaisia huolestumaan yhteiskunnan moraalisesta rappiosta ja kannattamaan autoritaarisia ratkaisuja maailman ongelmiin.

Ilmiö voi pohjautua evoluutioon. Inho on voimakas primitiivireaktio, joka on auttanut ihmisiä välttämään taudinaiheuttajia.

Sosiaalisessa ympäristössä tämä voi kääntyä epäilykseksi itselle vieraita ihmisryhmiä kuten köyhiä tai maahanmuuttajia kohtaan.

Tukholman yliopiston uudessa tutkimuksessa selvitettiin kolmella kokeella hajujen ja poliittisten näkemysten yhteyttä.

Tutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkeilla 750 henkilön maailmankatsomusta ja sitä, miten vahvasti he pitivät erilaisia hajuihin ja hygieniaan liittyviä hypoteettisia tilanteita epämiellyttävinä.

Koehenkilöt olivat pääosin koulutettuja ihmisiä eri puolilta maailmaa. Yksi kolmesta osatutkimuksesta keskittyi pelkästään Yhdysvaltoihin.

Koehenkilöitä pyydettiin muun muassa vastaamaan, miten inhottavaksi he kokisivat joutuvansa istumaan sellaisen henkilön vieressä, jolla on käsivarressaan punaisia pilkkuja, tai kuinka paljon heitä häiritsisi asioida virtsalta tuoksuvassa vessassa.

Tai entä jos he istuisivat julkisessa tilassa ja huomaisivat yhtäkkiä omien jalkojensa tuoksahtavan voimakkaasti?

Sitten henkilöt täyttivät tutkimuksissa usein käytetyn autoritaarisia ja konservatiivisia asenteita mittaavan kyselylomakkeen.

Kyselyssä esitetään sen tyylisiä väittämiä, että yhteiskunnan moraali on rappiolla, vanhoissa tavoissa olisi parasta pitäytyä ja maamme kaipaa vahvaa johtajaa taistelemaan näitä rappeuttavia virtauksia vastaan.

Tuloksista kävi ilmi, että ne henkilöt, jotka kokivat vahvimpia inhoreaktioita etenkin erilaisiin kehon tuoksuihin, olivat myös taipuvaisempia kannattamaan autoritaarisempiaa yhteiskuntaa.

Samoin nämä henkilöt kannattivat hieman muita todennäköisemmin Donald Trumpia, kun heitä pyydettiin valitsemaan suosikkinsa viidestä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ehdolla olleesta ehdokkaasta.

Aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu, että vahvemmilla inhoreaktioilla on yhteys konservatiivisempiin asenteisiin.

”Uskomme, että autoritaariset asenteet pohjaavat ainakin osittain biologiaan. Kehon tuoksujen kammoksuminen voi olla primitiivisin keino välttää taudinaiheuttajia”, kertoo psykologian dosentti Jonas K. Olofsson Tukholman yliopistosta The Guardian -sanomalehdelle.

Poliitikot osaavat myös hyödyntää tätä mekanismia antamalla ymmärtää, että tietyt ihmisryhmät ovat likaisia tai epäilyttäviä.

Natsipropagandassa juutalaisia kuvattiin milloin kärpässieniksi ja milloin haiseviksi rotiksi. Ruandan kansanmurhassa hutut kuvailivat tutseja ”torakoiksi”. Inho on vahva ase, koska se kumpuaa evoluutiosta.

Olofsson huomauttaa New Scientist -lehdessä, että luontaisille inhoreaktioille ja autoritaarisille asenteille on yhteistä pyrkimys välttää asioita liittyi se sitten uusiin ihmisiin, ajatuksiin tai taudinaiheuttajiin.

Tutkimuksen julkaisi Royal Society Open Science.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3953
Liittynyt21.7.2017

Kehon hajuja kammoava kannattaa autoritaarisia johtajia

jussipussi kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Ootteko miettiny, miks koirat nuuhkii toisiaan? Ne saa siitä informaatiota toisen terveydentilasta, hedelmällisyydestä jne. "I’m far from the first person to notice this nasty side effect. Scientists have found that dozens of illnesses have a particular smell: Diabetes can make your urine smell like rotten apples, and typhoid turns body odor into the smell of baked bread. Worse, yellow fever apparently makes your skin smell like a butcher’s shop, if...
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois
Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois

Jokin pieni otus kipitti joen pohjassa jo 540 miljoonaa vuotta sitten.

Kiinasta on löytynyt maailman vanhimmat tunnetut jalanjäljet. Tai oikeammin raajan- tai ulokkeenjäljet.

Jokin pieni otus, todennäköisesti myöhempien niveljalkaisten varhainen esi-isä, on kipittänyt ja kaivautunut joen pohjassa satoja miljoonia vuosia sitten.

Nykyään tuo muinainen joenpohja on kiveä Etelä-Kiinassa. Kivettyneet jäljet löytyivät kahden kivikerroksen välistä. Niistä vanhempi on ajoitettu 551 miljoonan vuoden ikäiseksi ja nuorempi 541 miljoonan vuoden ikäiseksi.

Otus on siis elänyt yli 540 miljoonaa vuotta sitten. Tältä ajalta ei vielä tunneta jalallisia olentoja. Otus on elänyt juuri ennen kambrikautta, jolloin eläinkunta kehittyi räjähdysmäisesti ja uusia lajeja syntyi valtavasti.

Fossiili ajoittuu ediacara-kauden viimeisille vuosimiljoonille. Tuona aikana kehittyivät ensimmäiset monisoluiset ja monimutkaisemmat eläimet.

Valtaosa tuon ajan fossiileista on erilaisia pehmytkudoksisia matoja ja pussimaisia pieneliöitä. Nyt jälkensä jättäneellä otuksella on siis kuitenkin jo tuolloin ollut raajat. Tämä on merkittävää, sillä löydös voi auttaa ymmärtämään eliöiden kehitystä paremmin.

”Eläimet käyttävät ulokkeitaan liikkumiseen, pesänrakennukseen, taisteluun ja syömiseen. On tärkeä tietää, milloin ensimmäiset raajat ilmaantuivat ja mille eläimille, koska sitten ymmärrämme paremmin, miten muinaiset eläimet maapallolla alkoivat muuttua”, selittää geobiologi, professori Shuhai Xiao Virginian teknillisestä yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Kivettyneet jäljet ovat niin pieniä, että tutkijat saivat toden teolla tihrustaa kiveä eri kulmissa, jotta auringonvalo olisi osunut pieniin yksityiskohtiin. Jäljet ovat todella hentoja ja vain muutaman millimetrin kokoisia.

Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, minkälainen ötökkä jäljet on jättänyt. Asiaa helpottaisi, jos itse otus olisi kuollut ja kivettynyt jälkien läheisyyteen, mutta näin ei ole käynyt

Tutkijat kuitenkin arvelevat, että otus on ollut ehkä sormenpään levyinen ja sillä on mahdollisesti ollut neljä tai viisikin paria jalkoja.

Jäljet ovat kahdessa rivissä, ja fossiilista erottuu myös tunnelia muistuttavia kohoumia. Jälkien perusteella tutkijat ovat hahmotelleet otuksen liikkeet ja ulkonäön.

Tutkijat uumoilevat, että pieni otus on painanut menemään pohjaa pitkin ja välillä kaivautunut pohjahiekkaan, kenties pyydystääkseen mikrobeja ruoakseen tai happea etsien. Voi olla, että tällaisilla pienillä, pohjasedimenttiä sekoittaneilla otuksilla on ollut suurempikin vaikutus muinaisen maapallon geokemiallisiin prosesseihin.Tuolloin yli 540 miljoonaa vuotta sitten maapallon kaikki elämä oli vielä merissä. Ensimmäiset eläimet siirtyivät maalle vasta miljoonia vuosia myöhemmin. Maan päällä ei ollut vielä kasvejakaan.Tutkijat ovat alustavasti sijoittaneet jäljet jättäneen otuksen muinaiseen Lamonte-sukuun, jolle kaivautuminen on ollut muidenkin fossiilien perusteella tyypillistä. Eläintä ei kuitenkaan näillä tiedoilla voida tunnistaa. Otus on kenties ollut sukua joko myöhemmille niveljalkaisille tai nivelmadoille.Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Myös häviävälle puolelle joutuminen ja voimattomuuden tunne lisävät salaliittoteorioiden viehätystä.

Ihmisen kuvitelma omasta osaamisestaan ei aina vastaa todellisuutta. Psykologiassa tunnettu esimerkki tästä on niin sanottu ylivertaisuusvinouma. Se tarkoittaa, että ihminen uskoo tietävänsä aiheesta sitä enemmän, mitä vähemmän hän oikeasti ymmärtää.

Uusi tutkimus osoittaa, että tästä vinoumasta kärsivät ihmiset ovat myös alttiimpia salaliittoteorioille.

Amerikkalaisen Lehighin yliopiston psykologian tutkijat Joseph Vitriol ja Jessecae Marsh selvittivät, miten ihmisten poliittiset tiedot ja taipumus uskoa salaliittoihin korreloivat Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana.

Viime vaalien myllerryksessä julkisuuteen tunki mitä oudoimpia valeuutisia ja hämäriä salaliittoteorioita, joista häiriintynein oli ehkä väite demokraattipoliitikkojen pyörittämästä lapsipornoluolasta pizzaravintolan kellarissa.

”Hallitukseen ja yhteiskunnan instituutioihin kohdistuvia salaliittoteorioita esiintyy läpi poliittisen kentän. Näissä uskomuksissa annetaan ylenpalttista vaikutusvaltaa jollekin näkymättömälle toimijalle tai salamyhkäiselle taholle”, Vitriol kuvailee.

”Salaliittoteoriat usein perustuvat jo kumottuihin harhaluuloihin, ja niihin uskova pyrkii niiden avulla torjumaan omaa maailmankuvaansa uhkaavan tiedon, joten niitä on hankala oikaista”, Vitriol sanoo PsyPost-verkkolehdessä.

Vitriolin ja Marshin tutkimuksessa 394 amerikkalaista sai vastata politiikkaa koskeviin kysymyksiin ennen ja jälkeen vuoden 2016 presidentinvaalien.

Heidän piti ensin arvioida, miten hyvin he tuntevat hallituksen politiikkaa. Sitten heitä pyydettiin kertomaan mahdollisimman tarkasti, mistä missäkin linjauksessa ja hankkeessa on oikeasti kyse ja miten ne vaikuttavat.

Löytyi kiinnostava yhteys: mitä kauempana ihmisen käsitys omista tiedoistaan oli todellisesta osaamisesta, sitä todennäköisemmin hän myös uskoi johonkin salaliittoteoriaan, kuten että aids on Yhdysvaltain hallituksen luoma sairaus tai että prinsessa Dianan kuolema oli salamurha.

Kiintoisaa oli sekin, että ilmiö näytti vaikuttavan voimakkaammin Hillary Clintonin kannattajiin sen jälkeen, kun Clinton oli hävinnyt vaalit Donald Trumpille. Toisin sanoen hävinnyt puoli halusi entistä herkemmin uskoa, että maailmassa on meneillään jotain hämärää.

Sama on havaittu aiemmassakin tutkimuksessa. Kun Barack Obama voitti Mitt Romneyn vuoden 2012 presidentinvaaleissa, tuolloin alakynteen jääneet republikaanit epäilivät todennäköisemmin, että vaalituloksissa tai maailmassa yleensä oli jotain vilunkia meneillään.

Salaliittoteoriat ovat siis tavallaan häviäjien harrastus.

”Kun ihmiset kokevat olevansa voimattomia ja heidän kannattamansa puolue häviää, salaliittoteorioista tulee houkuttelevia. Ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi eivätkä koe pystyvänsä hallitsemaan tärkeitä tapahtumia ja asioita”, Vitriol selittää.

Tutkimuksen julkaisi European Journal of Social Psychology.

Vitriol oli hiljattain tekemässä myös toista tutkimusta, joka julkaistiin samassa lehdessä. Tämä 3 500 ihmistä kattanut kyselytutkimus osoitti salaliittoteorioihin uskomisen olevan kytköksissä siihen, että ihminen uskoo yhteiskunnan perusarvojen olevan uhattuina.

Yhdysvalloissa ja epäilemättä muissakin maissa oikeiston ja vasemmiston salaliittoteoriat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Amerikan laitaoikeisto esitti pitkään väitteitä siitä, että presidentti Obama olisi syntynyt Keniassa.

Tässä kelkassa oli myös Trump ennen valintaansa presidentiksi. Obaman on myös väitetty olevan muslimi.

Demokraattien kannattajien ja vasemmiston parissa taas on yleisempää uskoa, että WTC:n tornien romahdukseen johti jonkinlainen Yhdysvaltain sisäinen salaliitto. Uskomukset kohdistuvat siis tyypillisesti vastakkaiseen poliittiseen siipeen.

Myös kummankin laidan tieteenvastaisia näkemyksiä on tutkittu, ja ne näyttävät menevän melko tasan.

Republikaanien kannattajille on huomattavasti tyypillisempää vastustaa evoluutioteoriaa ja kiistää ilmastonmuutos kuin demokraateille. Vasemmisto taas suhtautuu epäluuloisemmin geenimuunteluun ja rokotteisiin.

Karkeasti voi sanoa, että vasemmistolle on tyypillisempää epäillä suuryrityksiä, kun oikeistolainen taas epäilee hallitusta.

Ylipäänsä näyttää siltä, että ihminen valitsee sellaiset uskomukset, jotka sopivat hänen maailmankuvaansa, olivat ne totta tai eivät.