Neandertalit eivät osanneet piirtää niin kuin nykyihminen. 19 000 vuotta vanhat Lascaux’n luolamaalaukset todistavat taidostamme. Kuva: Wikimedia Commons
Neandertalit eivät osanneet piirtää niin kuin nykyihminen. 19 000 vuotta vanhat Lascaux’n luolamaalaukset todistavat taidostamme. Kuva: Wikimedia Commons

Uusi hypoteesi esittää, että vaarallisen riistan metsästys keihäin kehitti nykyihmisen aivoissa visuaaliset ja koordinaatiosta vastaavat alueet tehokkaammiksi.

Kaikista maapallolla kehittyneistä ihmislajeista vain me, Homo sapiens, täytimme koko maan vihamielisimpiäkin kolkkia myöten. Viimeisenä rinnallamme kilpaili elintilasta neandertalinihminen, joka kuitenkin katosi maan päältä noin 40 000 vuotta sitten.

Nyt psykologian emeritusprofessori Richard Coss Kalifornian yliopistosta tarjoaa uutta näkökulmaa muinaisten nykyihmisten menestykseen.

Voi olla, että satojen tuhansien vuosien harjaantuminen vaarallisen riistan metsästäjiksi Afrikassa kehitti koordinaatiokykyämme ja aivojemme visuaalisia alueita niin, että meistä tuli monipuolisemmin älykkäitä kuin neandertaaleista.

Coss pohjaa hypoteesinsa pitkälti ranskalaisesta Chauvet’n luolasta löydettyihin muinaisiin luolamaalauksiin. Yli 30 000 vuotta sitten alueella eläneet ihmiset ikuistivat luolan seiniin varsin monimutkaisiakuvia erilaisista eläimistä, muun muassa hevoslaumoista ja leijonista.

Neandertalinihmisen jäljiltä näin hienostuneita luolamaalauksia ei ole löydetty.

Tiedetään hyvin, että neandertalinihmiset eivät olleet tyhmiä. Cossin mukaan voi kuitenkin olla, että nykyihmisen aivojen rakenne ja visuaalinen hahmotuskyky antoi meille paremmat asemat kilpailussa elintilasta.

Tämä heijastuu juuri tarkasti tehdyissä luolamaalauksissa, joiden loihtiminen vaatii kuvallista hahmotusta ja koordinaatiokykyä.

”Neandertalit pystyivät palauttamaan näkemänsä eläimet mieleensä työmuististaan, mutta he eivät pystyneet siirtämään näitä mielikuvia tehokkaasti sellaiseksi koordinoiduksi käden ja silmän yhteistyöksi, jota vaaditaan piirtämiseen”, Coss kertoo hypoteesistaan tiedotteessa.

Määräävä tekijä tällaisen hahmotuskyvyn kehittymiselle oli Cossin mukaan se, että Afrikassa kehittyneen nykyihmisen esi-isät joutuivat satojen tuhansien vuosien aikana oppimaan yhä varovaisemmiksi ja aggressiivisemmiksi metsästäessään kehittyviä riistaeläimiä. Keihäänheittotaito oli elinehto meidän esi-isillemme.

Euroopassa kehittyneet neandertalinihmiset puolestaan tappoivat lähietäisyydeltä keihäillä hevosten, porojen ja biisonien kaltaisia riistaeläimiä.

Cossin hypoteesi sai alkunsa havainnosta, jonka hän teki entisen oppilaansa kanssa Afrikassa vuonna 2015. Kaksikko huomasi, että ihmisasutuksen lähellä eläviä villihevosia pystyi lähestymään paljon likemmäksi kuin seeproja, ennen kuin ne pakenivat.

Seeprat karkasivat ihmisen lähestyessä johdonmukaisesti afrikkalaisten metsästäjien käyttämien jousten tehokkaan kantaman ulkopuolelle.

Miksi sitten afrikkalaiset riistaeläimet kehittyivät varomaan ihmistä, mutta eurooppalaiset eläimet saattoi tökätä keihäällä hengiltä lähietäisyydeltä?

Coss kirjoittaa tutkimuksessa, että muun muassa ilmasto-oloista johtuen neandertalilaiset eivät pystyneet metsästämään säännöllisesti, joten eläimet eivät ehkä oppineet varomaan ihmisiä.

Suuri osa neandertalien muinoin metsästämistä eläimistä on myös myöhemmin onnistuttu kesyttämään ihmisen käyttöön. Afrikkalaisten eläinten kohdalla tämä on pitkälti ollut mahdotonta.

Riistaeläinten käytöstä pohdittuaan Coss siirtyi tutkimaan luolamaalauksia. Hän näkee niiden tekemisen vaatineen samanlaista visuaalista hahmotuskykyä, jota metsästäjä tarvitsee laskiessaan keihään heittokulmaa ja kaarta. Kenties ihmiset myös opettivat toisiaan luolamaalausten avulla.

Cossin hypoteesi on luovaa spekulaatiota eikä selitä neandertalinihmisen katoamista. Se tarjoaa kuitenkin uudenlaisen ja ehkäpä keskustelua herättävän näkökulman ihmisaivojen kehitykseen.

Nykyihmisen ja neandertalilaisen pään muoto eroaa toisistaan niin, että nykyihmisen aivot ovat pyöreämmät, kun taas neandertalilaisen kallo oli pitkänomaisempi.

Tämä muutos aivojen rakenteessa liittyy myös visuaalisen hahmotuskyvyn ja koordinaation parantumiseen.

Toinen, hiljattain Science Advances -tiedelehdessä julkaistu tutkimus huomioi myös, että vaikka ihmisen aivojen koko on ollut jokseenkin sama jo 300 000 vuotta, aivojen muoto asettui nykyisen kaltaiseksi 100 000–34 000 vuotta sitten.

Cossin tutkimuksen julkaisi Evolutionary Studies in Imaginative Culture.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3545
Liittynyt21.7.2017

Keihäänheitto ehkä muovasi ihmisestä menestyjän

Tokkura kirjoitti: Käyttäjä4499 kirjoitti: Kuulostaa loogiselta. Olen havainnut, että joissakin suvuissa aivojen laatu - jota pään muoto tunnetusti kuvastaa - periytyy erityisen vahvasti, siten että älykkäämmän suku dominoi todennäköisemmin (todistettu?) Ehkä suku on ensin asunut monen sukupolven ajan samoilla seuduilla, ja ominaisuus on saanut vahvistua, sillä en ole havainnut samaa selkeyttä "sekarotuisilla" vaikka yhtä älykkäitä olisivatkin. Tyypillinen esimerkki: älykäs isä, jonka suvussa...
Lue kommentti
Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3545
Liittynyt21.7.2017

Keihäänheitto ehkä muovasi ihmisestä menestyjän

Kuulostaa loogiselta. Olen havainnut, että joissakin suvuissa aivojen laatu - jota pään muoto tunnetusti kuvastaa - periytyy erityisen vahvasti, siten että älykkäämmän suku dominoi todennäköisemmin (todistettu?) Ehkä suku on ensin asunut monen sukupolven ajan samoilla seuduilla, ja ominaisuus on saanut vahvistua, sillä en ole havainnut samaa selkeyttä "sekarotuisilla" vaikka yhtä älykkäitä olisivatkin. Tyypillinen esimerkki: älykäs isä, jonka suvussa kulkee tietyntyyppiset aivot, sekä äiti,...
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä8867
Liittynyt13.3.2015

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Niihän se on, monesti yksilökeskeisinkin yksilö uskoo tietävänsä kuinka yhteiskuntaa kuuluisi johtaa, on se uskonnonvapaus kamala asia. Parviälyn varassa ajelehtiva demokratia on keskinkertaisuuden ja mitäänsanommattumuuksia molisevien monoistien ymmärtämättön lahko.
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.