Kuva: Corbis RF.
Kuva: Corbis RF.

Uudesta 12-kirjaimisesta teko-dna:sta odotetaan apua diagnostiikkaan, sillä se pystyy tunnistamaan tavallista täsmällisemmin juuri tietyn, sairaudesta kertovan dna:n.

Keinoelämä täyttää jo suurimman osan elämän perusvaatimuksesta, kertoi yhdysvaltalaistutkija Steven Benner Yhdysvaltain kemianseuran vuosikokouksessa. Bennerin kollegoineen kehittämä 12-kirjaiminen teko-dna osaa monistaa itsensä, kasvaa ja reagoida ympäristöönsä. Täysin omillaan se ei kuitenkaan pärjää, sillä se ei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan molekyylejä.

Pelkkä tutkijoiden Tamagotchi 12-kirjaiminen dna ei kuitenkaan ole, vaan sillä on myös lääketieteellistä käyttöä. Se pystyy nimittäin tunnistamaan paljon tavallista nelikirjaimista dna:ta täsmällisemmin juuri tietyn, sairaudesta kertovan dna:n. Tästä syystä se saattaa osoittautua ylivertaiseksi apuvälineeksi diagnostiikassa.

Sen avulla voidaan seurata tavanomaista tarkemmin esimerkiksi Hiv-potilaan viruskuormaa. Virus saadaan pidettyä nykyisillä lääke-yhdistelmillä melko hyvin kurissa, kunhan yhdistelmää uudistetaan, kun se alkaa menettää tehoaan. Viruskuormaa täytyy pystyä seuraamaan tarkasti, jotta lääkekoktailia osattaisiin rukata juuri oikeaan aikaan, jo ennen kuin lisääntynyt viruskuorma näkyy mitenkään potilaan voinnissa.

”Kyseessä on sadan miljoonan dollarien tuote”, Benner arvelee. Hän uskoo teko-dna:nsa yleistyvän myös syöpädiagnostiikassa.

Jopa elämän ensiaskeleiden hahmottamisessa teko-dna:sta voi olla apua, vaikka Bennerin päätavoite, elämän määritelmän täyttävä keinotekoinen molekyyli, antaakin vielä odottaa itseään.