Norjalaisen väestötutkimuksen mukaan keisarileikkauksella syntyneet ovat muita suuremmassa vaarassa sairastua ruoka-aineallergioihin. Synnytystapa saattaa altistaa allergioille, koska se hidastaa lapsen suolistomikrobiston kehittymistä. Ilman omaa mik...

Norjalaisen väestötutkimuksen mukaan keisarinleikkauksella syntyneet ovat muita suuremmassa vaarassa sairastua ruoka-aineallergioihin. Synnytystapa saattaa altistaa allergioille, koska se hidastaa lapsen suolistomikrobiston kehittymistä. Ilman omaa mikrobikasvustoa lapsen immuunijärjestelmä ei kehity normaalisti. Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehden julkaisemaan tutkimukseen poimittiin 2 800 lasta, joista 328 oli syntynyt keisarileikkauksella. Kohonnut riski koski lapsia, joiden äidillä oli jokin allerginen sairaus.

Havainto tukee teoriaa, jonka mukaan lapsen suolistoflooran hitaalla kypsymisellä on yhteys allergiaan. Koska kohtu on steriili, lapsi kohtaa elämänsä ensimmäiset bakteerit synnytyskanavassa. Äidin bakteereita tarvitaan torjumaan taudinaiheuttajia ja rakentamaan lapsen omaa immuunipuolustusta. Ensimmäiset kolonisoijat ovat etulyöntiasemassa kilpailussa kasvupaikoista suoliston eri osissa ja siksi bakteeristo on varsin pysyvä läpi elämän, ellei ruokavaliossa tapahdu dramaattisia muutoksia. Keisarileikkauksella syntyneiden tilanne on toinen. Heidän bakteeristonsa on pitkään poikkeava. Sieltä puuttuvat muun muassa luontaiset maitohappobakteerit, jotka ilmeisesti muovaavat immuunipuolustusta allergialta suojaavaan suuntaan.

Keisarileikkaukset ovat yleistynyt vähitellen. Vuonna 2001 keisarileikkauksia tehtiin noin 16 prosentille kaikista synnyttäjistä ja 20 prosentille ensisynnyttäjistä. Vuonna 1991 vastaavat luvut olivat 14 ja 17 prosenttia.