Keisaripingviinit selviävät Etelämantereen tappavissa pakkasissa tekemällä hienovaraisia aaltoja. Kuva: Daniel Zitterbart
Keisaripingviinit selviävät Etelämantereen tappavissa pakkasissa tekemällä hienovaraisia aaltoja. Kuva: Daniel Zitterbart

Liikeaallot auttavat parvea pysymään tarkassa höyhentuntumassa.

Etelämantereen talvessa, jopa 50 asteen pakkasissa ja 200 kilometriä tunnissa puhaltavissa viimoissa, keisaripingviinin koiraat jököttävät tuhatpäisinä parvina ja hautovat naaraiden jättämiä munia. Parven läpi kulkee 1–2 kertaa minuutissa liikeaalto, joka pitää yksilöt mahdollisimman lähellä toisiaan. Aaltoilun havaitsi jo pari vuotta sitten saksalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä, joka analysoi parvesta kuvattuja videoita.

Nyt samat tutkijat selvittivät pingviinien aaltoliikkeen alkua ja etenemistä matemaattisella mallilla, joka on alkuaan laadittu liikenneruuhkien analysointiin. Tulokset julkaisi New Journal of Physics.

Daniel Zitterbart Erlangen-Nürnbergin yliopistosta Saksasta kollegoineen havaitsi, että aalto lähtee liikkeelle parven mistä tahansa pingviinistä, jos se liikahtaa kahta senttimetriä lähemmäs vierustoveriaan.

Kahden sentin laukaisuetäisyys on ihanteellinen, sillä kunkin pingviinin eristävä höyhenkerros on yhden sentin paksuinen. Tuota lähempänä höyhenistö alkaisi painua kasaan niin, että sen eristyskyky heikkenisi. Tuota etäämpänä puolestaan pingviinien väliin mahtuisi kylmää ilmaa.

Pingviinit eivät siis nojaile parvessa toisiinsa, vaan niiden kosketus on höyhenenkevyt.