Pitkäaikainen pääministeri ja myöhempi tasavallan presidentti Urho Kekkonen joutui aikoinaan paljon pahempaan mediaryöpytykseen kuin nykyinen puhemies Paavo Lipponen. Kekkonen oli 1950-luvulla Suomen haukutuista haukutuin mies, osoittaa tuore suomalais...

Pitkäaikainen pääministeri ja myöhempi tasavallan presidentti Urho Kekkonen joutui aikoinaan paljon pahempaan mediaryöpytykseen kuin nykyinen puhemies Paavo Lipponen. Kekkonen oli 1950-luvulla Suomen haukutuista haukutuin mies, osoittaa tuore suomalaisväitös.

Kriittisimmin maalaisliittolaiseen (nyk. Suomen Keskusta) poliitikkoon suhtautui Suomen Sosialidemokraatti, joka luonnehti häntä ylimieliseksi diktaattoriksi, "fyyreriksi" ja epäluotettavaksi peluriksi, joka käänsi tarpeen vaatiessa vaivattomasti takkinsa. Myös sitoutumattoman Helsingin Sanomien ja kokoomuslaisen Uuden Suomen Kekkos-kritiikki oli kärkevää. Silkkihansikkain pääministeriä käsitteli vain oman puolueen äänenkannattaja Maakansa. Arvostelusta huolimatta Kekkoselle annettiin vastustajien leirissä myös tunnustusta vahvana ja aikaansaavana poliitikkona.

Siinä missä puhemies Lipponen on ihmetellyt lehdistön "kaunaista kirjoittelua" myös Urho Kekkonen reagoi rajusti itseensä kohdistuvaan mediajulkisuuteen. Kekkonen paimensi lehdistöä oikeaoppiseen ulkopoliittiseen kirjoitteluun ja paheksui lehtien pakinoitsijoita.

Filosofian maisteri Tuomas Lohen väitöskirja suomalaisen lehdistön suhtautumisesta Urho Kekkoseen 1944-56 tarkastetaan huomenna Oulun yliopistossa.