Marie ja Pierre Curien ei tarvinnut odottaa kuin muutama vuosi fysiikan nobeleitaan. Kuva: Vitold Muratov / Wikimedia Commons
Marie ja Pierre Curien ei tarvinnut odottaa kuin muutama vuosi fysiikan nobeleitaan. Kuva: Vitold Muratov / Wikimedia Commons

Tavallinen odotusaika on usein jo yli 20 vuotta.

Kuolema saattaa ehtiä entistä useammin, ennen kuin tutkija pääsee nauttimaan ansaitsemaansa Nobelin palkintoa. Tavallinen odotusaika on nimittäin pitkittynyt yli 20 vuoteen siitä, kun nobelisti teki mullistavan keksintönsä. Näin laskee Aalto-yliopiston tutkija Santo Fortunato kollegoineen Naturessa julkaistussa kirjelmässä.

Ennen vuotta 1940 palkintoaan joutui odottamaan yli 20 vuotta vain 11 prosenttia fysiikan nobelisteista, 15 prosenttia kemian nobelisteista ja 24 prosenttia fysiologian tai lääketieteen nobelisteista. Vuoden 1985 jälkeen pitkään odottavien osuudet kasvoivat peräti 60, 52 ja 45 prosenttiin palkituista.

Odotusaika kasvaa kiihtyvästi. Jos sama meno jatkuu, vuosisadan loppuun mennessä keskimääräinen palkitsemisikä ylittää palkittujen elinajanodotteen.

Koska palkintoa ei voi jakaa postuumisti, venyvä viive uhkaa tutkijoiden mukaan viedä pohjan arvostetulta palkinnolta.

Alla olevasta graafista näkyy kasvava nobelin odotusaika fysiikassa, kemiassa ja lääketieteessä tai fysiologiassa. Pystyakseli kuvaa aikaa, joka kuluu keksinnöstä palkintoon, ja vaaka-akseli palkinnonjakovuosia.