Manchesterin yliopistossa Englannissa alettiin kummastella, miksi kynnenpurijoilla ja muillakin kynsi repeää aina poikkisuuntaan mutta ei koskaan pystysuuntaan, siis kärjestä tyveen. Siitähän piti ottaa selvää,

Manchesterin yliopistossa Englannissa alettiin kummastella, miksi kynnenpurijoilla ja muillakin kynsi repeää aina poikkisuuntaan mutta ei koskaan pystysuuntaan, siis kärjestä tyveen. Siitähän piti ottaa selvää, BBC:n verkkosivulla kerrotaan.

Roland Ennosin johtama tutkijaryhmä keräsi kynnenpalasia ja totesi varsin pian, että ne repeytyivät vain yhteen suuntaan. Mikroskooppikuvaus paljasti, että kynnessä on kolme kerrosta: päällä ja alla on liuskamaisesta keratiinista koostunutta kalvoa, mutta niiden välissä on sormen poikkisuuntaan asettuneita pitkiä keratiininauhoja.

Ylä- ja alakerros voivat repeytyä rakenteensa takia mihin suuntaan tahansa. Sen sijaan välikerros repeää vain nauhojen suuntaan eli kynnen poikki. Lujuusmittaukset osoittivat, että välikerros on sormen pituussuunnassa neljä kertaa niin vahva kuin poikkisuunnassa.

Tämä ei tietenkään ole sattumaa, sillä tällainen rakenne auttaa kynttä pysymään oikean muotoisena ja estää myös syvälle sormeen ulottuvat repeämiset, jotka voisivat aiheuttaa vaikean tulehduksen.