Tämä kallo kuului kuppaa sairastaneelle tytölle. Kuva: Birgitte Svennevig/SDU
Tämä kallo kuului kuppaa sairastaneelle tytölle. Kuva: Birgitte Svennevig/SDU

Lyijyä löytyi runsaasti kaupunkilaisten luista.

Keskiajalla vauras väestönosa altistui tietämättään suurille määrille terveydelle haitallista lyijyä, osoittaa tuore tanskalaistutkimus. Lyijyn päälähde olivat kauniit, lasitetut ruokailuastiat, jollaisiin köyhällä väestöllä ei ollut varaa. 

Löytö perustuu kuudella keskiaikaisella hautausmaalla tehtyihin kaivauksiin Pohjois-Saksassa ja Tanskassa. Etelä-Tanskan yliopiston tutkijat selvittivät 207 luurangon lyijy- ja elohopeapitoisuuden ja vertailivat raskasmetallien pitoisuuksia kaupungissa ja maaseudulla sijaitsevien hautausmaiden välillä. Keskiajalla vauraampi väestö keskittyi kaupunkeihin, kun taas maaseudulla asui köyhempiä ihmisiä.

Tulokset osoittivat, että maaseudulla ihmisten luissa lyijy oli hyvin harvinaista mutta kaupungissa paljon yleisempää ja sen pitoisuudet nousivat paikoin korkeiksi. Tutkijat uskovat, että suurin osa kaupunkilaisten lyijyaltistuksesta tuli lasitetuista astioista, joskin lyijynlähteitä oli muitakin, kuten kolikot ja kattojen lyijytiilet. 

Jos lasitetuissa astioissa pidettiin hapanta tai suolaista ruokaa, lyijy liukeni siihen ja ihmiset saivat sitä ruoan mukana.

Lyijyn määrä toki vaihteli kaupunkeihin haudatuilla yksilöstä toiseen, mutta yhdessä tutkitussa kohteessa kaikilla luurangoilla lyijypitoisuus ylitti normaalin. 

Elohopea noudatti samaa kaavaa kuin lyijy: sekin oli yleisempi löydös kaupungin kuin maaseudun hautausmailla. Elohopeaa käytettiin tuolloin joissakin väriaineissa ja lääkkeenä esimerkiksi kuppaa sekä lepraa vastaan. Monista tutkituista löytyi myös merkkejä leprasairaudesta.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Archaeological Science.