Keskiajalla Itämerellä purjehtiva kauppias sai pelätä lastin ja hengen menetystä kaapparien käsissä sekä ulkomaisten kauppakumppanien huijausyrityksiä. Myös haaksirikot, kauppasaarrot ja velkariidat olivat arkipäivää.

Vasta keskiajan lopulla Turun j...

Keskiajalla Itämerellä purjehtiva kauppias sai pelätä lastin ja hengen menetystä kaapparien käsissä sekä ulkomaisten kauppakumppanien huijausyrityksiä. Myös haaksirikot, kauppasaarrot ja velkariidat olivat arkipäivää.



Vasta keskiajan lopulla Turun ja muiden kauppakaupunkien porvarit onnistuivat rauhoittamaan tätä "villin lännen" menoa. Filosofian lisensiaatti Mika Kallioinen väitteli aiheesta Turun yliopistossa viime lauantaina.



Turku oli keskiajalla Suomen tärkein kaupunki, ja sen porvarit alkoivat harjoittaa säännöllistä ulkomaankauppaa jo 1200-luvulla. Yhteyksiä oli muun muassa Tallinnaan, Danzigiin ja Lyypekkiin.



Olot olivat villeimmät varhaiskeskiajalla ja alkoivat rauhoittua 1400- ja 1500-luvulla. Valvontaa helpottivat Itämeren eri kaupunkien kaupunkiraadit, jotka tekivät yhteistyötä koko alueella ja esimerkiksi auttoivat porvareita ulkomailla syntyneissä liikeongelmissa.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla