Vielä hiljattain mustia aukkoja tiedettiin olevan kahta lajia: tähden kokoisia ja jättimäisiä. Tähden kokoisilla on massaa kymmenisen Auringon verran. Galaksien keskustasta löydettyjen jättiaukkojen massa sen sijaan vaihtelee miljoonan Auringon massast...

Vielä hiljattain mustia aukkoja tiedettiin olevan kahta lajia: tähden kokoisia ja jättimäisiä. Tähden kokoisilla on massaa kymmenisen Auringon verran. Galaksien keskustasta löydettyjen jättiaukkojen massa sen sijaan vaihtelee miljoonan Auringon massasta miljardien Aurinkojen massaan. Tähtitieteilijät saivat kuitenkin vihjeitä keskikokoisista aukoista, joiden massa on satoja tai tuhansia Aurinkoja.

Jon Miller, joka on työssä Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksessa, mittasi Euroopan avaruusjärjestön XMM-Newton-satelliitilla kahta keskikokoiseksi arveltua mustaa aukkoa. Molemmat aukkoehdokkaat sijaitsevat NGC 1313 -galaksissa, joka on kymmenen miljoonan valovuoden päässä meistä. Röntgenmittauksista selvisi, että aukkojen massa todella on sadan ja viidensadan Auringon välillä.

Keskikokoisia mustia aukkoja siis on, mutta miten ne muodostuvat? Tähden kokoiset aukot syntyvät, kun massiivinen tähti kuolee luhistumalla. Jättimäisten aukkojen oletetaan puristuneen valtavista pilvistä samalla, kun itse galaksi muodostui. Sen sijaan keskikokoisten aukkojen syntymekanismia ei tiedetä.

Scientific Americanin uutinen kertoo kolmesta eri tavasta synnyttää keskikokoinen musta aukko. Keskikokoisia aukkoja voisi muodostua, kun tähdet törmäävät toisiinsa tiheissä tähtijoukoissa. Keskikoiset aukot ovat voineet syntyä myös erittäin massiivisten tähtien luhistuessa – niitä saattoi olla olemassa universumin alkuaikoina. Kolmas mahdollisuus on se, että useat tähden kokoiset mustat aukot ovat törmänneet yhteen ja muodostaneet keskikokoisia aukkoja.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla