Ei tiedetä, johtaako lihavuus aivomuutoksiin vai aivojen rakenne lihavuuteen. Kuva: Kimmo Taskinen
Ei tiedetä, johtaako lihavuus aivomuutoksiin vai aivojen rakenne lihavuuteen. Kuva: Kimmo Taskinen

Aivojen harmaa aine on keskimäärin sitä suppeampi, mitä tuhdimpi on vyötärö.

Lihavuus ja etenkin keskivartaloon kertyneet liikakilot ovat yhteydessä pienempiin aivoihin, selvisi laajassa brittitutkimuksessa.

Tutkijat määrittivät tutkimukseen osallistuvien lihavuuden sekä painoindeksin että vyötärön ja lantion välisenä suhteen avulla.

Painoindeksi saadaan jakamalla henkilön paino pituuden neliöllä. Ihmisellä on liikapainoa, kun painoindeksi ylittää 25:n, ja merkittävän lihavuuden raja rikkoutuu 30:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vyötärön ja lantion suhde puolestaan selviää, kun mittaa molempien ympärysmitan ja jakaa vyötärön lukeman lantion lukemalla. Jos suhdeluku on miehellä yli 0,90 ja naisella yli 0,85, kyse on vyötärölihavuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joskus painoindeksi voi olla normaali, mutta vatsaonteloon on kertynyt liikaa rasvaa. Siksi painoindeksin lisäksi lihavuuden seurannassa kannattaa kiinnittää huomiota myös vyötärön ja lantion suhteeseen.

Toisaalta ihmisen painoindeksi voi osoittaa lihavuutta, vaikka se ei näy vyötäröllä. Liikakilot saattavat silloin olla jakaantuneina muualle kuin keskivartaloon.

Tutkimuksessa tehdyissä aivojen magneettikuvauksissa selvisi, että painoindeksillä lihaviksi määriteltyjen ihmisten aivoissa harmaan aineen tilavuus oli pienempi kuin normaalipainoisilla.

Kaikkein pienin harmaan aineen tilavuus oli niillä, jotka olivat lihavia nimenomaan vyötäröltään. Yhteys vahvistui tasaisesti lihavuuden asteen mukaan: harmaa aine oli sitä suppeampi, mitä tukevampi ihminen oli.

Niillä, joilla oli suuri painoindeksi ja suuri vyötärö-lantio-suhde, harmaan aineen tilavuus oli 786 kuutiosenttimetriä. Se oli hieman vähemmän kuin niillä, joilla oli suuri painoindeksi mutta normaali vyötärön ja lantion suhde. Näillä harmaata ainetta oli keskimäärin 793 kuutiosenttimetriä.

Normaalipainoisilla harmaata ainetta oli eniten: 798 kuutiosenttimetriä.

Harmaa aine koostuu suurelta osin hermosoluista ja tuojahaarakkeista. Harmaan aineen hermosolut huolehtivat muun muassa aistitiedon käsittelystä, liikkeiden ohjauksesta ja itsekontrollista. Aivojen valkea aine taas koostuu aivojen eri osia yhdistävien hermosäikeiden kimpuista.

Valkean aineen tilavuudessa ei löytynyt eroja lihavien ja hoikkien väliltä.

Lihavuuteen liittyvää aivojen pienenemistä löytyi lisäksi tietyistä aivoalueista, jotka osallistuvat motivaatio ja palkitsevuuden kokemuksiin.

Yhteys aivojen koon ja liikakilojen välillä ei vielä kerro, mikä on syy ja mikä seuraus.

”On epäselvää, johtavatko poikkeamat aivojen rakenteessa lihavuuteen vai lihavuus näihin aivomuutoksiin”, selittää tutkimusta johtanut professori Mark Hamer englantilaisesta Loughborough’n yliopistosta Yhdysvaltain neurologijärjestön tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi järjestön Neurology-tiedelehti.

Hamerin mukaan jonain päivänä painoindeksin ja vyötärö-lantio-suhteen mittauksilla voitaisiin arvioida ihmisen aivojen terveyttä.

”Aiemmat tutkimukset osoittavat, että harmaan aineen kutistuminen on yhteydessä dementian kehittymiseen”, Hamer kertoi CNN:lle.

Tutkimukseen osallistui lähes 10 000 ihmistä, joista joka viides oli ylipainoinen. Iältään osallistujat olivat keskimäärin 55-vuotiaita.

Myös suomalaisessa tutkimuksessa aivojen koon ja lihavuuden väliltä on löytynyt yhteys. Turun yliopiston tutkija Jetro Tuulari tutki väitöstutkimuksessaan sairaalloisen lihavia ihmisiä, jotka oli valittu lihavuusleikkaukseen.

Aivokuvauksissa lihavilta löytyi muun muassa aivokudoksen harventuma. Painon lasku lihavuusleikkauksen jälkeen kuitenkin osin korjasi muutokset.

”Painon pudottamisen voidaan olettaa olevan myös aivojen terveyden kannalta hyödyllistä”, Tuulari päätteli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla