Kaikki solut käyttävät glukoosia energianlähteenä. Kuva: Kimmo Taskinen HS
Kaikki solut käyttävät glukoosia energianlähteenä. Kuva: Kimmo Taskinen HS

Tutkijat haluavat selvittää, voiko syövän kasvuun vaikuttaa ruokavaliolla.

Kaikki solut, myös syöpäsolut, käyttävät verensokeria eli glukoosia energianlähteenään. On kuitenkin epäselvää, onko ruokavalion sokerilla sinänsä vaikutusta syövän kasvuun.

Tuore amerikkalaistutkimus antaa viitteitä siitä, että eräs keuhkosyöpätyyppi on muita syöpiä huomattavasti persompi glukoosille.

Texasin yliopiston tutkijat lähtivät selvittämään kahden syövän, adenokarsinooman ja levyepiteelikarsinooman aineenvaihduntaa. Noin neljäsosa kaikista keuhkosyövistä on levyepiteelikarsinoomia, ja niitä on hyvin vaikea hoitaa.

Tutkijoilla oli käytössään 11 000 potilaan tietokanta, jossa kartoitettiin 33 erilaista syöpätyyppiä.

Tutkijat huomasivat, että erästä proteiinia, joka kuljettaa glukoosia soluihin, löytyy huomattavasti enemmän keuhkojen levyepiteelikarsinoomassa kuin toisessa vaikeassa keuhkosyövässä, adenokarsinoomassa. Proteiinin nimi on glut1, ja sitä tarvitaan paitsi sokerin kuljetukseen, myös solukalvojen rakentamiseen.

”Ajattelimme, että näiden syöpien aineenvaihdunta olisi samankaltainen. Adenokarsinooma oli kuitenkin paljon vähemmän riippuvainen glukoosista. Tutkimuksemme on ensimmäinen, joka osoittaa, että näiden kahden syöpätyypin aineenvaihdunta poikkeaa täysin toisistaan”, kertoo apulaisprofessori Jung-whan Kim.

Tutkijat huomasivat myös, että kun levyepiteelikarsinoomaa sairastaville laboratoriohiirille annettiin glut1-proteiinin estäjää, niiden syövän kasvu hidastui. Adenokarsinomaa sairastaviin hiiriin sokeriproteiinin estäminen ei vaikuttanut.

Seuraavaksi on selvitettävä, miksi juuri levyepiteelikarsinooma ahmii niin paljon glukoosia. Tärkeää olisi tietää, voiko ruokavalion sisältämä sokeri vaikuttaa joidenkin syöpien kasvuun.

”Liika sokerinsaanti ei ainoastaan johda diabetekseen ja muihin terveysongelmiin, vaan kasaantuva tutkimustieto osoittaa, että jotkut syövät ovat hyvin riippuvaisia sokerista. Haluamme saada tieteellisen selvyyden siihen, voiko syövän kasvuun vaikuttaa ruokavalion muutoksilla”, Kim kertoo.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.