Himoliikkujan elimistö lakkaa lisäämästä energian kulutustaan. Kuva: Sami Kero
Himoliikkujan elimistö lakkaa lisäämästä energian kulutustaan. Kuva: Sami Kero

Eniten luettiin yllättävää uutista, että liikunta ei lisääkään kalorien kulutusta.

1. Ahkera liikunta ei lisääkään energian kulutusta

Elimistö sopeutuu treenaamiseen eikä enää lisää kalorin polttoa kovastakaan urheilusta. Vain vähän liikkuvien kalorin kulutus nousee hiukan liikunnan lisäämisestä.

2. Lsd palauttaa aivot samanlaiseen tilaan kuin vauvana

Psykedeelin vaikutusta aivoihin kuvattiin ensi kertaa. Kuvissa aivot leiskuvat vähän joka puolelta.

3. Mystiset painovoima-aallot havaittiin ensimmäistä kertaa

Albert Einsteinin ennustamat gravitaatioaallot ovat vuoden tieteellinen jymyuutinen. Kaksi mustaa aukkoa yhtyi ja pisti avaruuden värielemään. Äsken aaltoja nähtiin toistamiseen Ligo-laitteilla.

4. Kannabis ei vähennäkään teinin älyä

Pössyttelijä pärjää älykkyystestissä huonommin, mutta aivoja ei hidasta marihuana vaan perheympäristö.

5. Mysteeripurkaus avaruudesta välähti useita kertoja

Avaruuden nopeat radiopurkaukset ovat tähän asti olleet ainutkertaisia. Nyt jokin lähde lähetti niitä kymmenen.

6. Eläin heräsi eloon ja lisääntyi oltuaan 30 vuotta jäädytettynä

Etelämantereelta 1980-luvun alussa pakastimeen poimittu karhukainen virkosi. Eläimen salaisuus on kyky sammuttaa elintoimintonsa jäätävissä oloissa.

7. Kohtuusiemailu ei olekaan terveellistä

Aiemmat tutkimukset ovat kertoneet, että maltillinen alkoholin käyttö suojaisi sairauksilta paremmin kuin raittius. Tutkimuksissa on kuitenkin virhelähde. Kun se poistetaan, ei etua raittiisiin enää ole.

8. Neandertalit käyttivät sytytysainetta nuotioihinsa

Sukuputtoon kuolleet lähisukulaisemme osasivat käyttää kemiaa tulen tekemiseksi, jos iusi tulkinta tunnetuista kiviesineistä pitää paikkansa.

9. Fuusiokoevoimalassa hehkui jo vety 80 miljoonassa asteessa

Saksalainen stellaraattorivoimala hallitsi neljäsosasekunnin ajan kuumaa fuusioplasmaa. Koe oli onnistunut.

10. Psykedeelinä tunnettu psilosybiini voi lievittää masennusta

Aistiharhoja aiheuttava yhdiste auttoi potilaita, joita lääkkeet tai terapia eivät hyödyttäneet.

Tiede.fi on kesätauolla, ja päivittäiset tiedeuutiset palaavat 1.8.

Toimitus toivottaa lukijoille hyvää kesää!

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4236
Liittynyt29.8.2015

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Olen pohtinut asiaa jokseenkin näin... Ei sitä välttämättä kannata löiittyä/fanittaa jotain puoluetta ellei tosissaan voi uskoa siirtyvänsä jonkinlaiseen parempaan tietoisuuteen. Sama pätee puolueen perustamiseen. Tuskin esim. Harkimo uutta puoluetta perusteiais ellei voisi itse uskoa jonki9nlaiseen parempaan visioon ja tietoisuuteen maailmasta, johon kukaan muu ei kykene. ---> Seuraa automaattisesti kritiikkivoittoinen suhtautuminen muihin, eniten varmaan tässä Hjalliksen tapauksessa...
Lue kommentti

Ruhollah.