Lapsena kielen oppii helpommin kuin aikuisena. Kuva: Shutterstock
Lapsena kielen oppii helpommin kuin aikuisena. Kuva: Shutterstock

Vaivattoman oppimisen tila vaatii sitä, että vaimentaa vakiintuneet tiedolliset kyvyt.

Aikuiset oppivat paremmin vierasta kieltä, kun aikuisille tyypilliset kognitiiviset kyvyt vaimennetaan häiritsemästä. Tämä selvisi Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori Riikka Möttösen ja työtovereiden tutkimuksessa.

”Vaimentaminen auttoi aikuisia oppimaan vaivattomasti ja tiedostamatta samalla tavalla kuin lapset oppivat vieraita kieliä”, Möttönen kertoo.

Vauvat ja pienet lapset poimivat jo varhain säännönmukaisuuksia ja rakenteita ympärillään kuulemastaan puheesta. Näin he oppivat kieltä automaattisesti ja huomaamatta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aikuisena vieraan kielen oppiminen taas on vaikeaa. Möttösen mukaan tämä on tavallaan yllättävää, koska aikuisilla kognitiiviset kyvyt ovat kehittyneempiä kuin lapsilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aikuisille tyypillisten kognitiivisten kykyjen tyyssija aivoissa ovat otsalohkon etuosat.

Nämä huolehtivat tietoisesta ajattelusta, harkinnasta, oman toiminnan ohjauksesta ja tulevan suunnittelusta. Kyvyt ja niitä kannattelevat aivoalueet kehittyvät pitkälle aikuisuuteen.

Aikuisten korkeammat kognitiiviset taidot kuitenkin häiritsevät Möttösen mukaan kielen­oppimista, koska ne rajoittavat lapsille ominaista oppimisen mekanismia.

”Mekanismit ovat edelleen olemassa aikuisten aivoissa, mutta myöhään kehittyvät toiminnot rajoittavat niiden toimintaa”, Möttönen sanoo.

Lapsen aikuista parempaa kykyä oppia kieliä on selitetty sillä, että lapsuudessa olisi erityisiä, oppimista edistäviä herkkyyskausia. Kun kaudet ovat menneet, oppimiskykykin hiipuu.

Kuitenkin Möttösen ja hänen työtovereidensa havainnot viittaavat siihen, että lapselle tyypillistä taitoa ei menetetä aikuisena ainakaan kokonaan.

Kokeissaan tutkijat vaimensivat aikuisten koehenkilöiden otsalohkon etuosan toimintaa aivojen magneettistimulaatiolla ennen kuin nämä kuuntelivat keinotekoisen kielen tavuvirtaa.

”Koehenkilöt oppivat poimimaan paremmin äänivirrasta kielen rakenteita ja säännönmukaisuuksia. Mutta he eivät olleet tietosia oppimisestaan. Tilanne oli samanlainen kuin lapsilla, jotka oppivat sanoja ja lause­rakenteita tiedostamatta.”

Oppi meni paremmin perille myös toisessa kokeessa, jossa koehenkilöt tekivät keskittymistä vaativia tehtäviä ennen tavuvirran kuuntelua.

Tehtävien teko väsytti korkeampia kognitiivisia kykyjä, jolloin ne eivät häirinneet kielen omaksumista.

Möttösen mukaan ei ole vielä selvää, voisiko hänen ryhmänsä löydös auttaa kielten opiskelijoita.

Edellä mainittu keskittymiskoe näyttää antavan viitteen, miten oppimista voisi edistää.

”Olisi ihan mahdollista vaimentaa aikuisille ominaisia kognitiivisia kykyjä antamalla keskittymistä vaativia tehtäviä ja samanaikaisesti esimerkiksi kuunnella vierasta kieltä. Se voisi parantaa automaattista kielen oppimista.”

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Pnas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla