Vuolaassa puheessa ei saa olla liikaa informaatiota. Kuva: Shutterstock
Vuolaassa puheessa ei saa olla liikaa informaatiota. Kuva: Shutterstock

Informaation vauhti on sama, vaikka puheen nopeus vaihtelisi.

Jos katsoo ranskan­kielisiä uutisia, kuulostaa kuin toimittaja ehtisi sanoa paljon enemmän samassa ajassa kuin suomalainen uutisankkuri.

Tämä on kuitenkin todennäköisesti harhakäsitys. Siihen viittaa uusi tutkimus, jossa mitattiin eri kielten puhumisen ja sisällön välittämisen nopeutta.

Mukana vertailuissa oli parikymmentä kieltä Euroopasta ja Aasiasta, muun muassa englanti, espanja, ranska, suomi sekä japani, vietnam, mandariinikiina ja thai.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yllättävä tulos oli, että kaikki kielet välittävät ajatuksia suurin piirtein samalla nopeudella. Tämä on vastoin joskus esitettyä ideaa, että kielet eroaisivat toisistaan ajatusten välittämisen tehokkuudeltaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat kyllä vahvistivat käsityksen, että kieliä puhutaan huimasti eri nopeuksilla. Esimerkiksi japanilaiset ja espanjalaiset tuottavat sekunnissa puolet enemmän tavuja kuin vietnamilaiset tai thaimaalaiset.

Kielet myös eroavat sen suhteen, miten paljon informaatiota niiden tavuihin on pakattu. Tästä kertoo muun muassa­ erillisten tavujen määrä.

Englannissa erillisiä tavuja on 7 000, mikä tekee siitä tutkijoiden tarkoittamassa mielessä hyvin merkitysrikkaan kielen. Japanissa taas on mahdollista muodostaa vain muutama sata erilaista tavua.

Puhenopeus ja kielen informaation tiheys kuitenkin tasapainottavat toisiaan.

”Informaatioltaan tiheitä kieliä puhutaan hitaammin ja keveämpiä­ kieliä taas nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että informaation tasainen virta on hyvin samanlainen eri kielissä”, selittää Lyonin yliopiston tutkija Dan Dediu. Technology Networks -julkaisun haastattelussa. Dediu on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Hänen kollegansa vertaa kieliä lintuihin.

”Se on kuin lintujen siivet. Joillain on isot siivet, joilla riittää muutama lyönti sekunnissa. Toisten täytyy toden teolla räpyttää pieniä siipiään, mutta lennon nopeus on kutakuinkin sama”, tutkija Christophe Coupé sanoo CNRS-tutkimusorganisaation tiedotteessa.

Kaikki tutkitut kielet välittävät informaatiota suurin piirtein 39 bittiä sekunnissa. Bitti on informaatioteorian yksikkö, joka tarkoittaa pienintä välitetyn tiedon määrää.

Yksikään tutkittu kieli ei juuri poikennut keskimääräisestä nopeudesta, käy ilmi Science Advances -tiedelehden julkaisemasta raportista.

Suomen kieli muistuttaa japania siinä, että meillä käytetään paljon tiettyjä samoja avotavuja, kuten ta, ka, pa, sanoo Helsingin yliopiston fonetiikan professori Martti Vainio.

Suomi lukeutuu ranskalaistutkijoiden analyysissä melko vähäisen informaation kieleksi, jota kuitenkin puhutaan verrattain nopeasti.

Vietnamia taas puhutaan hitaasti, ja sen tavuissa on paljon infor­maatiota. Se kuuluu niin sanottuihin toonikieliin, joissa tavujen merkitykseen vaikuttaa melodia, jolla ne lausutaan.

Siksi vietnamilaiset voivat sanoa yhdellä tavulla sen, mihin suomalainen tarvitsee useamman.

”Eri kielillä on erilaisia tapoja koodata informaatiota kieleen”, Vainio sanoo.

Ranskalaisten tutkijoiden mukaan havaittu yhtäläinen nopeus voi johtua ihmisen aivojen rajallisesta kyvystä käsitellä ja vastaanottaa informaatiota.

Siksi ei esimerkiksi ole kieliä, jotka olisivat informaatiotiheydeltään runsaita ja joita puhuttaisiin nopeasti­.

Espanjaa tai japania voidaan puhua nopeasti vain siksi, että puhevirta ei sisällä aikayksikköä kohden liikaa tietoa. Jos näiden kielten tavuissa olisi enemmän informaatiota, niiden puhujien täytyisi hidastaa, jotta viesti menisi perille.

Yhdysvalloissa pelkästään amerikanenglannin puhujia käsitellyt tutkimus päätyi saman suuntaiseen tulokseen pari vuotta sitten.

Tutkijat huomasivat, että nopeiden puhujien puheessa on keskimääristä vähemmän informaatiota.

Siksi vuolaasti tai verkkaan puhuvat amerikkalaiset välittävät sisältöjä lopulta suurin piirtein samaa vauhtia.

Vainio ei ylläty ranskalaisten tutkijoiden saamasta tuloksesta. Hänestä on täysin ymmärrettävää, että kaikki kielet välittävät sisältöjä samalla vauhdilla.

”Jos jokin kieli olisi tehokkaampi ajankäytöltään kuin muut ja saisimme sillä sanottua nopeammin asian, me kaikki puhuisimme tätä kieltä. Pyrimme joka kielellä olemaan niin tehokkaita kuin voimme”, Vainio sanoo.

Ihmiset ovat hänen mukaansa ajan saatossa omaksuneet tehokkaimmat tavat puhua asioista. Nykyiset kielet ovat pitkän kilpailevan kehityksen tulos, jossa tehokkaimmat ovat valikoituneet käyttöön.

Kielet muuttuvat silti Vainion mukaan jatkuvasti.

”Nykykielet ovat tehokkaita, mutta suhteellisen herkkiä muutoksille, jotka voivat yhtäkkiä muuttaa järjestelmää rajusti. Taustalla on aina paine koodata tehokkaasti informaatiota.”

Titanic
Seuraa 
Viestejä1610

Yleisesti ottaen itse uskon, että on olemassa eroja taidoissa ja tiedoissa, jotka ovat selkeitä:

On YHDEN; KAHDEN ja VIIDEN talentin kieliä ja taitajia.

Suomen kielellä on monia varjotekijöitä; Paljon informaatiosisällöltään heikompia lainasanoja, paljon itse tehtyjä uudissanoja, joilla ei ole informaatioarvo selkeä sekä murteiden muuttaminen kankeaksi kirjakieleksi jne.

Tasa-arvo, vapaus ja veljeys ovat hienoja arvoja, mutta tosielämässä on paljon eriarvoisuutta. Myönnän toki, että tuo yhden, kahden ja viiden talentin vertaus on myös otettu raamatullisesta maailmankuvasta eikä sen arvo ole täysin todistettu tai sen totuudellisuus punnittu. Miksi sitten kun luen englannin kielisiä tai ruotsinkielisiä tekstejä saan niistä paljon enemmän kuin suomenkielisistä? Ja miksi silloin kun oli Suomi autonominen Venäjän vallan alla monet suomenkielisest tekstit ovat suuriarvoisia ymmärrykseltään sinä aikana tuotetut. Esim. vuoden 1861 raamatunkäännöskokeilu? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla