Chang’e 4:n mönkijä kartoittaa Kuun sitä puolta, jota ei tunneta vielä hyvin. Kuva: Kiinan avaruushallinto
Chang’e 4:n mönkijä kartoittaa Kuun sitä puolta, jota ei tunneta vielä hyvin. Kuva: Kiinan avaruushallinto

Sinne ei avaruuslaitteita ole ennen lähetetty laskeutumaan.

Kiina on lähettänyt luotaimen ja laskeutujan kohti Kuuta. Luotain laskeutuu mönkijä mukanaan ensi kertaa avaruuslentojen historiassa Kuun sille puolelle, joka ei koskaan näy Maahan.

Kiinan virallinen Xinhua-uutistoimisto kertoi, että Chang'e 4 kohosi matkaan Xichangin avaruuskeskuksesta perjantaina illalla Suomen aikaa. Avaruuskeskus sijaitsee Kaakkois-Kiinassa. Chang'e tarkoittaa Kiinan mytologiassa Kuun jumalatarta.

Chang'e 4 laskeutuu Kuun toiselle puolelle uudenvuoden tienoilla, kertoo verkkosivusto Phys.org. Kiinan avaruushallinto Cnsa ei tarkentanut sen enempää ajankohtaa.

Laskeutuja ohjataan Kuun eteläiselle napaseudulle Von Kármánin kraatteriin, jonka läpimitta on noin 186 kilometriä, kertoo sivusto Space.com. Se sijaitsee Kuun Etelänavalla Aitkenin tasangolla.

Kuun toista puolta ei ole juuri tutkittu. Sitä on toki kuvattu ja kartoitettu korkealta kiertävistä satelliiteista.

Kuun toista puolta kuvasi ensi kertaa venäläisten Luna 3 -luotain jo lokakuussa 1959. Luna otti heti heikkolaatuisen kuvakin, jonka perusteella alettiin laatia karttoja Kuun toisesta puolesta.

Kuun toinen puoli ei näy Maahan, koska Kuu on lukittunut Maan kanssa siten, että se näyttää aina saman puolen Maata kohti.

Planeetta ja sen kuu voivat lukittua toisiinsa niin sanottujen vuorovesivoimien takia. Tämä on varsin yleinen ilmiö aurinkokunnassamme.

Lento Kuun toiselle puolella on tavallista hankalampaa, koska lasketujan ja mönkijän pitää pystyä viestimään Maahan. Kuun toiselta puolelta ei ole suoraa yhteyttä radiosignaaleille.

Kiinan ratkaisu on viestintäsatelliitti Queqiao, jonka se lähetti viime toukokuussa niin sanottuun Lagrangen pisteeseen L2.

Se on painovoimapiste Kuun takana, jossa satelliitti pysyy lähes paikallaan. Satelliitti voi välittää käskyjä Maasta Kuun eteläiselle napaseudulle, jossa laskeutuja toimii.

Vaikeuksia lisää se, että Chang'e laskeutuu Aitkenin tasangolle, joka on Kuun etelänavan lähettyvillä. Tasangon maaston pitäisi olla tasaista.

Kuun toinen puoli on kuitenkin keskimäärin paljon karumpi ja vuoristoisempi kuin se, joka näkyy Maahan. Maaperässä näkyy myös tiheässä kraattereiden iskujen jälkiä.

Laskeutajassa on kuusi mittalaitetta Kiinasta ja neljä ulkomailta. Tähtitaivasta tutkitaan radiolaittein. Nyt voi näet hyödyntää sitä, että Kuun tuolla puolen maapallon radioliikenne ei häiritse havaintoja. Joskus Kuun toiselle puolelle ehkä valmistuu iso radioteleskooppi.

Mukana on myös laatikko, jossa on ainakin perunan siemeniä ja silkkuperhosen toukkia sekä ravinteita. Niiden avulla kiinalaiset tutkivat, miten eliöt pärjäävät Kuun äärioloissa. Koe viittaa siihen, että kiinalaiset harkitsevat taikonauttien eli Kiinan astronauttien tukikohtaa Kuuhun.

Kuussa yö kestää noin 14 Maan päivää. Silloin lämpötila voi laskea aina –173 asteeseen Celsiusta. Kun vastaava kahden viikon pituinen päivä alkaa, voi lämpö nousta yli saunamaisten lukemien, 127 asteeseen Celsiusta.

Chang'e-4 on pian toinen kiinalainen laskeutuja Kuussa. Kuuhun laskeutui Chang'e 3 ja sen mönkijä Yutu joulukuussa 2013.

Youtun liikkui hyvin vähän, koska se jymähti teknisten vaikeuksien takia paikalleen, mutta sen laitteet kestivät Kuun äärioloissa pitkään.