Kiinan avaruusasema ei ole aikoihin kiertänyt Maata turvallisesti, kuten tässä taiteilijan työssä. Kuva: Kinan avaruushallinto
Kiinan avaruusasema ei ole aikoihin kiertänyt Maata turvallisesti, kuten tässä taiteilijan työssä. Kuva: Kinan avaruushallinto

Avaruusasema Tiangong-1:n osien osuminen ihmisiin on hyvin epätodennäköistä.

Taivaalta tulee tavaraa alas pääsiäisenä. Kiinan avaruusasema Tiangong-1 palaa hallitsematta Maan ilmakehässä. Arvio aseman tuhosta on nyt tarkentunut päiville 30. maaliskuuta – 2. huhtikuuta, eli juuri pääsiäiseksi.

Näin sanovat Euroopan avaruusjärjestön Esan asiantuntijat.

Aikoinaan Kiina lupasi, että Tiangong-1:n ajetaan alas hallitusti. Apuna piti olla aseman pienet, ohjaavat rakettimoottorit.

Valtion uutispalvelu Xinhua ilmoitti kuitenkin äskettäin, että Tiangong-1 ei lähetä enää maahan dataa. Niinpä alasajoa ei voi enää hallita. Asema lentää omillaan ja palaa ilmakehässä, kun painovoima vetää romuksi muuttunutta asemaa kohti Maata.

Noin kymmenen metriä pitkä asema alkoi tulla alas jo vuonna 2016 noin 350 kilometrin korkeudelta. Nyt se on alle 227 kilometrissä.

Rata madaltuu yhä nopeammin, jo yli kuusi kilometriä viikossa.

Ilmakehästä voi pudota Maahan jopa sadan kilon painoisia romunpaloja, kertoo avaruussivusto Space.com. Taivaallista tulipalloa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, ainakaan Suomessa.

Tiangong-1:n äärimmäiset kiertoradat ovat leveysasteilla 43 astetta pohjoista leveyttä ja 43 astetta eteläistä. Palasia ei näin ollen yllä millään Suomeen 60. pohjoiselle leveyspiirille tai sitä pohjoisemmaksi.

Rajattujen leveysasteiden väliin jää kuitenkin valtaisa alue, joka ulottuu Yhdysvaltain Etelä-Dakotan ja Nebraskan rajalta Etelä-Australiaan eli Tasmaniaan.

Mahdollisuus, että Tiangong-1:n osia osuisi ihmiseen on silti vähemmän kuin yksi biljoonasta. Todennäköisyys on paljon pienempi kuin saada päävoitto suomalaisessa lotossa.

Avaruuslaboratorion kovimmat osat selviävät ehkä Maahan asti. Melko varmasti nekin putoavat mereen, joka kattaa noin 70 prosenttia maapallon pinnasta.

Avaruusromua yritetään aina ohjata Tyynenmereen, koska se on laajalti asumaton.

”Tähdenlentoja” eli hehkuvia esineitä voi näkyä taivaalla minuutin tai enemmänkin. Kaikki riippuu kellonajasta, näkyvyydestä ja tarkkailijan paikasta.

Alasajo ei näytä haittaavan Kiinan kunnianhimoista avaruusohjelmaa. Maan avaruusalan edustajat sanovat, että pian aletaan rakentaa isoa pysyvää avaruusasemaa. Kiinan astronautit eli taikonautit voisivat asettua sinne jo vuonna 2022.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Planeetta imee 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka on kuin itse pimeys. Kaukana Leijonan tähdistössä omaa tähteään kiertävä Jupiterin kokoinen Wasp-104b imee jopa 99 prosenttia siihen osuvasta valosta.

Tutkijat kirjoittavat arXiv-esijulkaisupalveluun ladatussa artikkelissaan, että Wasp-104b on ”mustempi kuin hiili”.

Wasp-104b on Jupiterin massainen kaasujättiläinen. Se kiertää emotähteään erittäin lähellä, lähempänä kuin Merkurius kiertää meidän Aurinkoamme. Planeetta tekee täyden kierroksen tähtensä ympäri alle kahdessa vuorokaudessa.

Tällaista tähden lähellä kiertävää kaasuplaneettaa kutsutaan kuumaksi jupiteriksi. Tähden säteily lämmittää planeettaa jopa tuhansiin asteisiin, mikä estää muun muassa pilvien muodostumisen planeetan päiväpuolelle.

Wasp-104b on lisäksi vuorovesilukittunut tähteensä, eli aina sama puoli planeetasta on tähteen päin. Toisella puolella vallitsee ikuinen yö.

Äärimmäisen musta väri johtuu siitä, että valoa heijastavia pilviä ei pääse muodostumaan. Sen sijaan planeetan kaasukehässä on kaliumia ja natriumia, jotka imevät valoa.

Tummuus ei estä meitä havaitsemasta planeettaa. Tämäkin planeetta löydettiin tarkastelemalla varjoa, joka muodostuu kun planeetta kulkee meistä katsoen tähtensä editse.

”Tähän asti tunnetuista mustista planeetoista sanoisin, että tämä menee top viiteen. Ehkä top kolmoseen”, pohtii tutkimusta johtanut astrofyysikko, tohtoriopiskelija Teo Mocnik englantilaisesta Keelen yliopistosta New Scientist -lehdessä.

Wasp-104b ei ole siis ainoa laatuaan. Tällaisia pikimustia planeettoja tunnetaan muutama muukin. Tummin kaikista on vuonna 2011 löydetty TrES-2b, joka heijastaa vain 0,1 prosenttia siihen osuvasta valosta. Sen kaasukehässä on muun muassa titaanioksidia valoa imemässä.

Toinen kiintoisa musta jättiläinen on Hat-p-7b. Sen yöpuolella sataa rubiineja ja safiireita, kun planeetan kaasukehässä oleva alumiinioksidi tiivistyy mineraalikiteiksi eli korundeiksi.

Vaikka nämä planeetat heijastavat äärimmäisen vähän valoa, on hieman harhaanjohtavaa verrata niitä hiileen, huomauttaa astrofysiikan professori Adam Burrows Princetonin yliopistosta. Ne eivät näyttäydy aivan pikimustina, vaan mitä luultavimmin Wasp-104b on hyvin tumman purppuran värinen. TrES-2b puolestaan on niin kuuma, että se hohtaa heikosti punaisena, kuin kekäle.

Planeetat löydettiin Kepler-avaruusteleskoopin avulla. Aurinkoa kiertävä Kepler-teleskooppi on tähän mennessä havainnut jo yli 2300 planeettaa muiden tähtien ympäriltä.