Beijingin Kiellettyyn kaupunkiin kuljetettiin 1400- ja 1500-luvulla valtavia kiviä. Esimerkiksi portaiden välissä oleva kaiverrettu marmorilohkare painaa noin 300 tonnia.
Beijingin Kiellettyyn kaupunkiin kuljetettiin 1400- ja 1500-luvulla valtavia kiviä. Esimerkiksi portaiden välissä oleva kaiverrettu marmorilohkare painaa noin 300 tonnia.

Näin kuljetettiin Beijingin Kielletyn kaupungin valtavat kivet.

Kiinassa keksittiin pyörälliset kärryt jo noin 3 500 vuotta sitten. Niiden sijasta suurten rakennuskivilohkareiden kuljettamiseen kuitenkin käytettiin vielä 500 vuotta sitten keinotekoisesti jäädytetyttyjä polkuja, joita pitkin kiviä vedettiin puisessa reessä vesiliukastuksen avulla. Näin raportoivat kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat artikkelissaan Pnas-lehdessä.

Jiang Li Beijingin luonnontieteellisestä ja teknisestä yliopistosta ja hänen työtoverinsa tutkivat Beijingin keisarillisen Kielletyn kaupungin rakentamista. He tulkitsivat 500 vuotta vanhan kiinalaisen dokumentin, joka kertoi 120-tonnisen lohkareen vetämisestä Kiellettyyn kaupunkiin keinotekoista jääpolkua pitkin yli 70 kilometrin päästä talvella 1557. Dokumentin mukaan työntekijät kaivoivat puolen kilometrin välein kaivon, jotta jään liukasteeksi riitti vettä.

Kivien raahaamisesta on näyttöä esimerkiksi 4 400 vuoden takaa Egyptistä, missä puista kivirekeä vedettiin kostutetulla puualustalla, ja 2 700 vuoden takaa Assyriasta, missä alustana käytettiin pyöriviä tukkeja. On kuitenkin uskottu, että Kiinassa kiviä oli jo ammoisista ajoista asti kuljetettu pyörällisillä vankkureilla. Siksi Li ja kollegat alkoivat selvittää, oliko dokumentin kuvaus siirtourakasta uskottava.

He toteavat, ettei kaikkia kuljetuksia voi teoriassakaan selittää vankkureilla. Kiinalaiset 1500-luvun vankkurit nimittäin kestivät vain alle sadan tonnin kiviä, mutta Kielletyn kaupungin isoimmat lohkareet ovat yli 300-tonnisia.

Raahauspolun jäädyttäminen keskitalvella tuntuu uskottavalta, sillä Pohjois-Kiinassa on tähän riittävän kylmää. Suuria kiviä kuljetettiin Kiellettyyn kaupunkiin talvipäivänseisauksen jälkeen joulukuun lopulla ja tammikuussa, ja tiedetään, että Beijingissä tammikuun keskilämpötila oli 1500-luvulla –3,7 astetta.

Kuvaus vedellä liukastetusta jääpolusta on uskottava siksikin, että tutkijoiden laskelmien mukaan se tarjoaa paljon liukkaamman vetoalustan kuin muut vaihtoehdot. He laskevat, että 120-tonnisen kiven raahaaminen puukelkalla maa-alustalla olisi vaatinut yli 1 500 vetäjää, mikä on epäkäytännöllisen suuri määrä. Vetäminen vedellä kostutetun puualustan päällä tai kuivalla jääalustalla olisi vaatinut yli 300 vetäjää, mikä sekin on epätodennäköisen iso joukko. Sen sijaan vastaavan kuorman vetämiseen kostutetulla jäällä riittää alle 50 kiskojaa, mikä kuulostaa käytännölliseltä.

Li ja kollegat huomattavat, että jääpolun myös tiedetään kestävän yli 300-tonnisia kiviä. Tästä on tuoretta näyttöä, sillä esimerkiksi viime talvena Kiinassa siirrettiin 1 200 tonnia painava rautatieasema vetämällä keinotekoista jääpolkua pitkin. 

Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.