Parhaiten säilyneessä alkiossa näkyy siipi- ja kallon luita. Kuva: Wang Xiaolin
Parhaiten säilyneessä alkiossa näkyy siipi- ja kallon luita. Kuva: Wang Xiaolin

Löydetyt yli 200 munaa ovat yli sata miljoonaa vuotta vanhoja.

Varsinainen paleontologien aarre on löytynyt Luoteis-Kiinasta Gobin autiomaasta. Tutkijat kaivoivat esiin ainakin 215 kivettynyttä lentoliskon munaa, joista osa on niin säilyneitä, että niiden sisältä voi erottaa lentoliskojen alkioita eri kehitysvaiheissa.

Pääosin kiinalaisista tutkijoista koostuva ryhmä raportoi löydöstään nyt Science-lehdessä.

Lentoliskot olivat lentäviä matelijoita, jotka elivät maapallolla dinosaurusten aikaan. Suurimmat niistä olivat valtavia: siipien kärkiväli saattoi olla jopa 11 metriä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt löydetyt munat oli sata miljoonaa vuotta sitten muninut Hamipterus tianshanensis, joka kasvoi suurimmillaan pari kertaa maakotkaa isommaksi. Sen siipien kärkiväli oli suurimmillaan nelisen metriä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Munia oli niin paljon, että niiden täytyi kuulua useammalle naaraalle. Tämä taas tarkoittaa, että lentoliskot ehkä muodostivat pesimäyhdyskuntia.

Toisaalta alueelta ei löydetty jäänteitä minkäänlaisesta pesästä. On mahdollista, että tulva on vienyt munat pesimäpaikalta mennessään tuolloin hyvin kauan sitten, kertoo paleontologi Shunxing Jiang Kiinan tiedeakatemiasta amerikkalaiselle NPR-radiokanavalle.

Dinosaurusten ja lentoliskojen aikaan Gobin autiomaa oli vehreä paratiisi. Tutkijat kutsuvat sitä "lentoliskojen Edeniksi". Aikoinaan munien löytöpaikalla oli järvi.

Tältä Hamipterus tianshanensis -perhe saattoi näyttää. KuvaZhao Chuang

Lentoliskot hautasivat muniaan mahdollisesti kasvillisuuden sekaan tai matalaan rantaveteen. Sedimenttikivessä, tarkemmin ottaen hiekkakivessä, josta munat kaivettiin esiin, on merkkejä tulvan vaikutuksista.

Kuudestatoista munasta on löydetty alkioiden jäänteitä. Yhtään kokonaista alkiota ei ole säilynyt, mutta palasia kuitenkin riittävästi, että tutkijat voivat tehdä päätelmiä lentoliskovauvojen kasvusta ja kehityksestä.

”Paleontologiassa tulee vastaan paljon hehkutusta, mutta tämä löytö on ilmiömäinen”, kommentoi paleontologi David Hone Lontoon Queen Maryn yliopistosta National Geographic -lehdelle.

Hän ei ollut mukana tutkimuksessa.

Saman tutkimusryhmän jäsenet löysivät lentoliskojen pesäpaikan jo 2014, ja löydös oli silloinkin suuri uutinen. Tuolloin löytyneiden luiden perusteella tutkijat tunnistivat ja nimesivät Hamipterus tianshanensis -lentoliskolajin ensi kertaa. Munia ei tuolloin kuitenkaan löytynyt vielä kuin viisi.

Yksi lentoliskon muna on myös aiemmin löydetty Argentiinasta.

Osittaisten alkioiden ja pienten luiden perusteella on vaikea tehdä luotettavia päätelmiä vastasyntyneiden lentoliskojen elintavoista, mutta tutkijat kuitenkin arvelevat, että ne eivät olleet vielä kuoriutuessaan lentokykyisiä.

Lentoliskon munat muistuttavat tutkijoiden mukaan pinnaltaan hieman kilpikonnan munia. Lisko siis todennäköisesti hautasi ne suojaan, mihin niiden kivettymistapa viittaakin. Hamipterus tianshanensis muistutti todennäköisesti elintavoiltaan haikaraa. Se eli vesistöjen lähellä ja söi luultavasti kalaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla