Värjätyt ruoka- ja juoma-astiat on tehty savesta. Kuva: <span class="photographer">Jiajing Wang</span>
Värjätyt ruoka- ja juoma-astiat on tehty savesta. Kuva: Jiajing Wang

Olut saattoi kannustaa ihmisen esivanhemmat asettumaan maanviljelijöiksi. Kiinalainen löytö on tästä vanhimpia todisteita.

Kahden luurangon vierestä, punaiseksi värjätyistä saviastioista Kiinan eteläosissa löytyi ikivanhaa outoa sakkaa. Tarkemmassa tutkimuksessa sakasta paljastui tärkkiä, kasvien jäänteitä ja sienirihmaston rippeitä. Ne osoittavat tuoreen tutkimuksen mukaan, että punertavat ruukut pitivät sisällään alkoholia.

Tutkijat olettavat paikalla olleiden luurankojen perusteella, että alkoholia juotiin hautajaisten juhlallisuuksissa.

Kantonin maakunnassa Qiaotoun kylässä sijaitseva hautapaikan alue on miltei jalkapallokentän kokoinen. Sieltä löytyi muun muassa neljä kulhoa, yhdeksän purnukkaa ja mikä tärkeintä, hu-ruukkuja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hu-ruukuissa säilytettiin olutta. Kuva: Leiping Jiang

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaasia muistuttavat hu-ruukut sisälsivät usein alkoholia muinaisina aikoina nykyisen Kiinan alueella. Koska alueelta ei löytynyt merkkejä asuinrakennuksesta, tutkijat päättelivät sen olevan nimenomaan hautapaikka.

Tutkimuksen tehneet arkeologit Jiajing Wang,Leping Jiang ja Hanglong Sung analysoivat ruukkujen sisältämiä mikrofossiilisia jäänteitä. Ne viittasivat siihen, että ruukuissa oli ollut riisistä ja jobinkyynelheinästä tehdyttä olutta.

Ruukuista löytyneet homeen ja hiivan jäänteet eivät esiinny ilman oluen käymisen prosessia.

“Tämä muinainen olut ei kyllä maistuisi nykyajan ipa-oluelta. Todennäköisesti se oli hieman käynyttä, makeaa ja sameaa”, kuvaili tutkimuksen johtaja Wang tiedotteessa. Tutkimus julkaistiin PlosOne-tiedelehdessä.

Qiaotoun kaivauksilta löytyi ihmisten hautoja. Kuva: Leiping Jiang

Darthmouthin yliopistossa työskentelevä Wang tutkii, miten muinaisen Kiinan alueella asuneet heimot siirtyivät 6 000–10 000 vuotta sitten metsästäjä-keräilijöistä viljelemään riisiä. Syntyi maanviljelyksestä eläviä yhdyskuntia.

Neljä vuotta sitten Wang löysi maailman vanhimman olutreseptin yli 5 000 vuoden takaa sekä pienen panimon jäänteet Shaanxin provinssista pohjoisesta Kiinasta.

Alkoholia juotiin 9 000 vuotta sitten todennäköisesti nimenomaan juhlallisuuksissa, tutkijat päättelevät.

Nykyisen Kiinan alueella asuneet heimot olivat tuolloin vielä pääosin vaeltavia paimentolaisia. Oluen tuottaminen oli varsin suuritöistä, mikä osin johtui vielä alkeellisesta maanviljelyksestä.

Viime vuosina osa tutkijoista on alkanut vakavissaan pohtia, että ihmiskunta asettui aloilleen tuhansia vuosia sitten nimenomaan saadakseen oluentuotannon kunnolla käyntiin – eikä välttämättä niinkään ruoan vuoksi.

Teoriaan on suhtauduttu kevyen humoristisesti, mutta viime vuosina alkoholijäänteiden löydökset vanhimmilla maanviljelysseuduilla ovat tukeneet olettamusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla