Vasemmalla jurakautinen kirppunaaras, oikealla uros.
Vasemmalla jurakautinen kirppunaaras, oikealla uros.

Muinaisella kirpulla oli pitkulainen saha, jolla se lävisti isäntänsä nahan verta juodakseen.  
 

Kiinasta kaivettiin jättikokoisia kirppuja, jotka ajoitettiin jura- ja liitukausille. Ne ovat vanhimmat tähän mennessä tunnistetut kirput maailmassa.

André Nel Pariisin luonnonhistoriallisesta museosta kollegoineen analysoi fossiilit ja havaitsi, että muinaiskirput olivat siivettömiä ja suurempia kuin nykykirput. Jurakirppunaaran pituus oli peräti 14­–20,6 mm ja uroksen 8–14,7 mm, kun nykyiset kirput kasvavat 1,5–4,5 mm kokoisiksi.

Muinaiskirpun vaikuttavin piirre oli kuitenkin pitkä ja sahamainen imukärsä, jolla se puhkaisi isäntänsä nahan. Naarailla se oli pidempi kuin uroksilla.

Tutkijoiden mukaan muinais- ja nykykirpuissa on eroja myös takajaloissa ja suuosissa.

Löytö kertoo myös kirppujen isäntien historiasta. Näyttää siltä, että kirput suosivat karvaisia tai höyhenisiä matelijoita, ennen kuin siirtyivät nisäkkäisiin ja lintuihin.

Tutkimuksen julkaisi Nature.