Huomiokykyämme kaappaa alati kasvava informaation vyöry. Kuvat: Emilia Kangasluoma
Huomiokykyämme kaappaa alati kasvava informaation vyöry. Kuvat: Emilia Kangasluoma

Huomiokyvyn rajallisuus ja tiedon tulva saavat meidät hyppäämään pika pikaa jo seuraavaan aiheeseen.

Nykyihmisistä on tullut keskittymiskyvyttömiä klikkaajia, jotka eivät osaa pysyä hetkeäkään poissa puhelimen loputtomasta informaatiovirrasta.

Jotenkin tähän tapaan paheksutaan levotonta elämäämme sähköisessä mediamaisemassa.

Väitteet saavat nyt tieteellistä tukea. Tutkimus Nature Communications -lehdessä vahvistaa, että huomio­kykymme on todellakin muuttunut levottomammaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat seurasivat useista eri medioista ja useiden vuosien ajalta, miten nopeasti keskustelunaiheet syntyivät ja sammuivat. Tämä kierto on nopeutunut reippaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siitä kertovat muun muassa viestipalvelu Twitterin puheenaiheet.

Twitterissä viesteihin liitetään aihetunniste eli hashtag, joka sijoittaa sen tiettyyn aihepiiriin. Tällainen on esimerkiksi seksuaalista­ ahdistelua käsittelevä #MeToo.

Vuonna 2013 jokin hashtag pysyi 50 suosituimmann joukossa keskimäärin 17,5 tuntia.

Vähitellen tuo aika on lyhentynyt. Tarkastelujakson lopussa vuonna 2016 se oli enää 11,9 tuntia.

Sama nopeutuminen näkyi myös Googlen hauissa, Reddit-verkkosivuston keskustelunaiheissa, elokuvissa ja kirjoissa.

Elokuvien tarkastelu ulottui 40 vuoden taakse, ja Google Booksin tallentamien kirjojen tarkastelu sadan vuoden taakse.

Koska kiinnostuksen vaihtelun nopeutuminen näkyi näissäkin aineistoissa, kyse ei ole vain älypuhelinten tai sosiaalisen median aikaansaannoksesta.

Tutkijoiden mukaan ilmiötäselittää yhtäältä jatkuvasti paisuva tiedon tulva, toisaalta ihmisen tarkkaavaisuuden ja käytössä olevan ajan rajallisuus.

Mielemme kyvyt ovat pysyneet ennallaan. Emme pysty käytännössä kiinnittämään kunnolla huomiota kuin yhteen asiaan­ kerrallaan.

Huomiosta taistelee kuitenkin alati kasvava määrä kulttuurisia ilmiöitä.

”Huomiokykymme kuluu loppuun, ja uutuuden janomme saa meidät vaihtamaan yhteistä kiinnostuksen kohdetta nopeammin”, selittää Max Planck -instituutin tutkija Phili Lorenz-Spreen, yksi tutkimuksen kirjoittajista.

Tutkimus käsitteli julkisia kiinnostuksen kohteita eikä niinkään yksittäisiä ihmisiä.

”Kollektiivinen huomiojänne kapenee. Seuraavaksi olisi kiinnostavaa katsoa, miten se vaikuttaa ihmisiin”, sanoo Tanskan teknisen yliopiston professori Sune Lehmann, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Lehmann arvelee, että yhteisen huomion nopeat käänteet voivat heikentää ihmisten kykyä arvioida informaatiota.

Informaation laatu voi myös kärsiä, kun aiheet vaihtuvat kiivasta tahtia.

Kiinnostavaa kyllä, tutkijat eivät huomanneet kiinnostuksen aiheiden nopeutuvaa vaihtumista, kun he tarkastelivat Wikipedian lukemista ja tieteellisiä viittauksia.

Syy voi olla siinä, että Wikipedia ja tiede perustuvat tietoon. Siksi ne eivät ilmeisesti ole yhtä alttiita suosion ja huomion tavoittelulle.

Tiedossa näyttää tämän perusteella olevan jotain ajatonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla