Alkoholista pääsee ehkä tulevaisuudessa eroon oksitosiinin avulla. Kuva: Heli Saarela
Alkoholista pääsee ehkä tulevaisuudessa eroon oksitosiinin avulla. Kuva: Heli Saarela

Ruiske oksitosiinia on auttanut amfetamiinikoukkuun jääneitä rottia ja pakonomaisesti ryypiskeleviä paviaaneja.

Joka joutuu tiukasti koukkuun vaikkapa alkoholiin, huumeisiin tai rauhoittaviin lääkkeisiin, menettää kiinnostuksensa kaikkeen muuhun.

Kymmenen vuotta sitten psykofarmakologi Iain McGregor Sydneyn yliopistosta alkoi pohtia, voisiko addiktoituneen aivot ohjelmoida uudelleen niin, että ne suuntautuisivat ihmiselle luonteenomaiseen sosiaaliseen elämään eivätkä kaipaisi aineiden aiheuttamaa hurmosta.

Hän ryhtyi tutkimaan oksitosiinia, rakkaushormonia. Eritämme sitä, kun olemme toistemme kanssa tekemisissä miellyttävissä merkeissä, kuten lemmiskellessämme. Hormoni auttaa vahvistamaan ihmisten välisiä siteitä.

McGregor työtovereineen aikoo kokeilla keinotekoista oksitosiinin esiastetta (soc-1) sisältäviä pillereitä ihmisillä ensi vuonna. Koehenkilöt ovat huumeisiin addiktoituneita aikuisia, kertoo New Scientist.

McGregorin tiimi ruiskutti oksitosiinia rottiin, jotka olivat pahoin riippuvaisia metamfetamiinista. Aine on voimakkaampaa kuin tavallinen amfetamiini ja tuottaa vahvan hyvän olon tunteen.

Ennen koetta rotat elivät täysin aineen varassa. Jos tutkijat eivät olisi estäneet niitä, ne olisivat painaneet loputtomiin vipua, joka antoi niille huumetta, ja kuolleet yliannostukseen.

Yllättäen oksitosiinia saaneet rotat lakkasivat melkein täysin koskemasta vipuun.

Seuraavaksi olivat vuorossa alkoholisteiksi opetetut rotat. Niiden annettiin lipittää olutta 70 minuuttia päivittäin, ja juoman alkoholipitoisuutta kasvatettiin vähitellen. Myöhemmin koe-eläimet saivat vapaasti juopotella.

Ne koe-eläimet, jotka olivat saaneet oksitosiiniruiskeen, joivat huomattavasti vähemmän kuin verrokkiryhmän jyrsijät.

Näiden ja muiden lupaavien tulosten jälkeen Yhdysvalloissa tehtiin useita pieniä ihmiskokeita. Esimerkiksi Pohjois-Carolinan yliopistossa testattavana olivat alkoholistit, Kalifornian yliopistossa kokaiinin ja opioidien väärinkäyttäjät. Kokeissa ei turvallisuussyistä ruiskutettu oksitosiinia koehenkilöiden verenkiertoon vaan nenään.

Tulokset olivat pettymyksiä. Tämä johtuu luultavasti siitä, ettei kovin suuri osa oksitosiinista päädy nenän limakalvoilta aivoihin. Hormonissa on isoja molekyylejä, joiden on vaikea läpäistä veriaivoestettä. Lisäksi se hajoaa verenkierrossa helposti.

Ongelman kiertämiseksi McGregorin ryhmä ja joukko Sydneyn yliopiston kemistejä kehittivät oksitosiinia matkivan, pienirakenteisemman aineen. Se koostui kolmesta osasta, joita ei ollutkaan helppo liittää yhteen.

Niinpä tutkijat päättivät testata osasia erikseen. Yksi niistä on soc-1, eli synteettinen oksitosiinin kaltainen yhdiste 1. Kun rotat saivat pistoksen sitä, ne muuttuivat sosiaalisemmiksi. Ne jopa rapsuttelivat lempeästi lajikumppaneita, joita eivät olleet koskaan ennen tavanneet.

Myöhemmin tutkijat havaitsivat, että soc-1 todella aktivoi rottien aivojen tärkeimpiä oksitosiinia tuottavia alueita.

Ryhmä on kokeillut tätä oksitosiinin esiastetta metamfetamiinista riippuvaisiin rottiin, kokaiinikoukussa oleviin reesusapinoihin ja pakonomaisesti ryypiskeleviin paviaaneihin. Se näyttää tehoavan hämmästyttävällä tavalla.

Esimerkiksi rotilla, joihin ruiskutettiin soc-1:tä, himo metamfetamiiniin vaimeni huomattavasti. Ne painoivat huumeannoksen antavaa vipua yli 85 prosenttia vähemmän kuin ennen koetta.

Vastaavasti lääkityt reesusapinat keskeyttivät vivunpainelun 35 yrityksen jälkeen. Aiemmin ne olivat jaksaneet tuuppia painiketta lähes 350 kertaa saadakseen yhden suonensisäisen paukun.

Parhaillaan McGregorin ryhmä yrittää selvittää, miten soc-1 toimii. He olettavat, että se sysää elimistön oman oksitosiinin tuotannon hurjaan vauhtiin. Se taas suuntaa aivot uudelleen niin, että ne keskittyvät sosiaaliseen elämään.

McGregorin ryhmä uskoo, että oksitosiini voi tehota kaikkiin huumeisiin, sillä ne vaikuttavat aivoissa samojen mekanismien kautta.

Toisin kuin esimerkiksi korvaushoidoissa käytettävä metadoni, oksitosiini ei ole synnyttänyt riippuvuutta koe-eläimissä. Se ei myöskään ole aiheuttanut niille käytöshäiriöitä eikä lihomista.

Vaikka alkoholistirotat ovat parantuneet oksitosiinilla, ihmisten hoitaminen hormonilla on varmasti hankalampaa. Melkein kaikki huumeriippuvaiset ovat moniongelmaisia.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3554
Liittynyt21.7.2017

Kiintymyshormonista aiotaan lääkettä riippuvuuksiin

Keijona kirjoitti: Nostetaas kissa pöydälle. TV: The Opium of the People Ruudut on ooppiumia ihmisille. Mikä se rentouttaa ja rauhoittaisi mukavammin raskaan ja hektisen päivän päätteeksi kuin istahtaa ruudun eteen ja vaipua ajatelemattomuuteen ? Antaa tutun turvalliset itse valitut tuubat ja viihdevirran soljua silmistä sisään, unohtaa ja unohtaa murheet, ahdistukset. Uskon tuon! Vaikka en ole omistanut TV:tä moneen vuoteen (siksi olenkin täällä).
Lue kommentti
QS
Seuraa 
Viestejä4350
Liittynyt26.7.2015

Kiintymyshormonista aiotaan lääkettä riippuvuuksiin

Käyttäjä4499 kirjoitti: QS kirjoitti: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005563742.html Vaarallisuusjärjestys tällä kertaa arvottu terkkarikäyntien määrän mukaan: 1. metamfetamiini, 2. synteettinen kannabis, 3. alkoholi, 4. ekstaasi, 5. amfetamiini, jaettu 6. sija lsd ja kokaiini, 7. kannabis, 8. sienet. Eli korvaushoitona alkoholisteille sieniä, pilveä, kokkelia ja lsd trippejä, varalla ehkä piriä. SOTE-uudistukseen mukaan, niin alko-hoitokustannukset romahtaa. Yay. Seuraavaksi haluamme...
Lue kommentti
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.