Mieli tekee, vaikka järki sanoo stop. Kuva: Shutterstock
Mieli tekee, vaikka järki sanoo stop. Kuva: Shutterstock

Rasvaa ja sokeria sisältävä nykyruoka sekoittaa mielihyväjärjestelmän.

Uusimman tiedon valossa kannattaa katsoa entistäkin tarkemmin, mitä suuhunsa pistää, kun on nälkä.

Tutkijat ovat havainneet, ettei ylipaino tule yksin lautaselta, vaikka ruokailutottumusten muutos epäterveellisempään suuntaan onkin tärkein syy maailman laajuiseen lihomisepidemiaan. Suomalaisistakin aikuisista jo joka toinen on ylipainoinen, ja heistä joka viides on lihava.

Kilojen kertymistä ruokkivat monet mekanismit. Emme siis olekaan yksinomaan sitä, mitä syömme, vaan myös sitä, miten elimistömme syötyyn reagoi.

Juuri nyt suuri mielenkiinto kohdistuu suolistomikrobien kirjoon, sillä tutkimusten mukaan ruokavalio säätää sitä ja se säätää ruokavaliota. Jos suolistossa on runsaasti makeaan mieltyneitä lajeja, kuten Prevotella-bakteereja, ne haluavat ruokaa, joka sisältää sokereita. Bacteroidetes-lajit puolestaan himoavat rasvoja.

Suolistosta on tiivis yhteys aivoihin, joten myös nämä mikrobien pahikset pääsevät vaikuttamaan niiden toimintaan. Bakteerit erittävät yhdisteitä, jotka manipuloivat niin mielialaamme kuin mielitekojamme itseään suosivaan suuntaan. Tähän voi kaatua ruokavalion tervehdyttäminen, vaikka olisi päättänyt pysyä kuinka lujana tahansa.

Aivoissa mielihalujen tuottoon kytkeytyy palkitsemisjärjestelmä, ja ruokaan voi nykynäkemyksen mukaan syntyä jopa samantapainen himo kuin huumeisiin.

Koukuttajaa ei vielä tunneta, mutta tutkijoiden katseet kääntyvät tuttuun suuntaan: sokeriin ja rasvaan. Niiden seuraksi epäiltyjen listalle on nostettu muun muassa juustojen sisältämä kaseiini ja arominvahventeena tunnettu natriumglutamaatti.

Ruokariippuvuus – jos elämälle välttämättömän syömisen yhteydessä voi riippuvuudesta puhua – näyttää toimivan kuin mikä tahansa riippuvuus. Mitä enemmän käyttää, sitä enemmän on saatava.

Syntipukit löytyvät mielihyvää tuottavista endorfiineista ja dopamiinista. Aivokuvauksista tiedetään, että lihavien ihmisten palkitsemisjärjestelmä reagoi huonommin ruokailun jälkeiseen hormonien vapautumiseen kuin hoikkien. Normaali annos ei tuota tyydytyksen tunnetta.

 

Lue lisää

Tammikuun Tiede-lehdessä laaja artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja  Mari Heikkilä selvittää painonhallinnan vaikeuteen kytketyviä tekijöitä. Niitä on viime vuosina tunnistettu paitsi aivoista ja suolistosta myös geeneistä ja aineenvaihdunnasta.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä9835
Liittynyt13.7.2015

Kilot kertyvät aivoissa asti

BCK kirjoitti: Ruokavalio, joka helli "hyvää" bakteerikantaa sisältää kuituja (ja probiootteja?). Ehkä siis kasviksia, kokojyväviljaa, hapankaalia, hapatettuja maitotuotteita happamattomien sijaan. En tiedä, siitäkin lienee vaihtelevia mielipiteitä siitä kuituhommasta. Joidenkin mielestä esim. viljaperäiset kuidut ovat suolinukalle vahingollisia. Asiasta tulee mieleen lisäksi sellainen näkökulma, että on kenties varomatonta leimata jotkin bakteerityypit sumeilematta pahoiksi ja toiset hyviksi...
Lue kommentti
BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Kilot kertyvät aivoissa asti

Niin, voi olla. Itsekin vedän monenlaista kuitua useun aika reippaastikin, enkä siltikään ole missin mitoissa. Minä en tuohon viljakammoon oikein osaa suhtautua, paitsi tietty keliaakikkojen kohdalla, ja vilja-allergisten. Olen pitänyt sitä vähän huuhaana, ainakin sitä, että ei-keliaakikot ryhtyvät gluteenittomalle dieetille.
Lue kommentti

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.