Krooninen kipu aiheuttaa pysyviä muutoksia ihmisen tuntoaivokuorelle. Se heikentää kosketusärsykkeiden käsittelyä, josta voi seurata liikkeiden kömpelyyttä. Myös aivojen ns. edustusalueet saattavat näivettyä. Normaalisti aivokuorella on jokaista ruumi...

Krooninen kipu aiheuttaa pysyviä muutoksia ihmisen tuntoaivokuorelle. Se heikentää kosketusärsykkeiden käsittelyä, josta voi seurata liikkeiden kömpelyyttä. Myös aivojen ns. edustusalueet saattavat näivettyä. Normaalisti aivokuorella on jokaista ruumiinosaa varten oma edustusalue, johon saapuu esimerkiksi peukalon lähettämä tuntoinformaatio.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että näiden edustusalueiden koko riippuu siitä, kuinka paljon tuntoaistimuksia alueelle saapuu. "Esimerkiksi amputoidun käden edustusalue häipyy kokonaan aivokuorelta, ja sen paikan valtaa viereinen, useimmiten kasvojen alue", selventää Nina Forss Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä, jossa on selvitetty kivun aivomekanismeja vuodesta 2000. Apuna käytetään thulium-laseria, jolla pystytään ärsyttämään ihon kipusäikeitä valikoidusti ja hallitusti. Ärsyke toistetaan viiden sekunnin välein, ja se tuottaa terveelle vapaaehtoiselle tutkimushenkilölle lyhyen terävän kiputuntemuksen, joka muistuttaa lähinnä pientä neulanpistoa. Kivun aiheuttamaa aivotoimintaa mitataan aivokuorelta magnetoenkefalografia -laitteistolla (MEG). Tavoitteena on selvittää mitkä aivojen alueet aktivoituvat kivulle ja missä järjestyksessä.

Suomalaistutkimukseen valittiin kuusi potilasta, joilla oli voimakas toisen yläraajan kiputila ilman hermovammaa tai muuta selittävää syytä. Heillä oli myös muutoksia kosketustunnossa ja raajan liikuttaminen lisäsi kipua. Lisäksi käden käyttäminen oli vaikeaa ja kömpelöä heikentyneen lihasvoiman vuoksi. Potilailta tutkittiin peukalon ja pikkurillin edustusalueiden sijaintia aivokuorella antamalla sormiin kevyt kosketusärsyke. Terveen yläraajan puolella edustusalueet sijaitsivat 1.5 cm päässä toisistaan, aivan kuten terveillä vertailuryhmään kuuluvilla koehenkilöilläkin. Sen sijaan kipeän käden puolella sormien edustusalueet olivat aivokuorella poikkeavan lähellä toisiaan. Potilailla todettu käden kömpelyys saattaa selittyä muutoksilla kosketusärsykkeiden käsittelyssä.

Tulokset antavat toivoa uusista kuntoutusmahdollisuuksista. Esimerkiksi yksittäisten sormien stimuloiminen voisi palauttaa aivokuoren normaalit edustusalueet ja käden toimintakyky siten parantua. Tällä tavalla olisi mahdollista jopa vähentää aistittua kipua.