Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Yhteys selvisi suomalaisista rikoksentekijöistä tehdyssä tutkimuksessa.

Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt riski tehdä henkirikos, suomalais-ruotsalainen tutkimus arvioi.

Eniten henkirikosriskiin kytkeytyvät opiaattikipulääkkeet ja tulehduskipulääkkeet, mikä oli yllättävä tulos. Myös rauhoittavien bentsodiatsepiinien käyttö kytkeytyi henkirikoksen riskiin.

Bentsodiatsepiinit voivat heikentää impulssikontrollia. Kipulääkkeiden on puolestaan havaittu vaikuttavan tunteiden säätelyyn.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vaikka päihteet liittyivät useimpiin rikoksiin, erot lääkeryhmien välillä eivät selittyneet samanaikaisella päihteiden käytöllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viime vuosina on keskusteltu runsaasti siitä, altistavatko psyykenlääkkeet käyttäjiään väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Keskustelua ovat kiihdyttäneet etenkin nuorten tekemät joukkosurmat niin Yhdysvalloissa kuin myös Suomessa.

”On esitetty, että tekijöiden masennuslääkitys olisi laukaissut tekoja”, professori Jari Tiihonen toteaa. Hän työskentelee Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa.

Tiihosen tutkimusryhmä selvitti 959 henkirikoksen tehneen suomalaisen reseptilääkkeiden käyttöä. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Lähteinä olivat Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Krimon henkirikostietokanta ja Kansaneläkelaitoksen reseptirekisteri. Henkirikokset tehtiin vuosina 2003–2011.

Keskeinen ja jopa tärkein tulos oli Tiihosen mukaan se, että masennuslääkkeet eivät ole vaarallisia. Niiden käyttö oli yhteydessä vain hieman kohonneeseen riskiin tehdä henkirikos.

”Lääkkeitä ei tarvitse vaihtaa”, Tiihonen sanoo.

”En halua hirveästi korostaa bentsodiatsepiinien vaarallisuutta. Todennäköisesti riskit tutkimuksessa pienenisivät, jos kaikki vaikuttavat tekijät voisi vakioida”, Tiihonen muistuttaa.

Tutkijat pystyivät vakioimaan esimerkiksi tutkittavien taipumuksen masennukseen, mutta eivät tutkittavien tilaa juuri henkirikoksen ajankohtana.

”Porukassa on varsin paljon sellaisia, jotka ovat käyttäneet bentsoja hyvin suuria määriä hyvin pitkiä aikoja”, Tiihonen tiivistää. Hänelle syntyi vaikutelma, että osa oli kiertänyt lääkäriltä toiselle keräämässä bentsodiatsepiineja.

Riskejä lisäävistä kipulääkeistä Tiihonen mainitsee esimerkkeinä morfiinin, kodeiinin ja tramadolin.

Psykoosilääkkeiden käyttö ei näyttänyt lisäävän merkitsevästi henkirikosriskiä. Jotkin niistä voivat Tiihosen mukaan jopa vähentää riskiä.

Tutkimus julkaistaan World Psychiatry -lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla