Kirjosiepon lähisukulainen sepelsieppo. Kuva: Måns Andersson
Kirjosiepon lähisukulainen sepelsieppo. Kuva: Måns Andersson

Sepelsiepon otsalaikku kertoo vastustuskyvystä.

Pandemian raivotessa lintujen on oltava entistäkin nirppanokkaisempia pariutumiskumppania valitessa. Mistä löytyy se koiras, jonka kanssa pyöräytetyt poikaset selviävät parhaiten taudeista? Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan sepelsiepponaaraiden (Ficedula albicollis) kannattaa katsoa koiraan otsalaikkua: Mitä suurempi ja kirkkaampi otsalaikku, sitä tehokkaampi immunologinen järjestelmä.

Sepelsiepon otsalaikku on kuin riikinkukon pyrstö. Vaikka ominaisuudesta ei ole mitään hyötyä selviytymisessä, koiraat investoivat siihen paljon energiaa. Naaraat suosivat koiraita, joilla on suuri ja kirkas otsalaikku.

Tutkijat ovat jo pitkään ajatelleet, että otsalaikun kaltaiset sekundaariset sukupuoliominaisuudet heijastelevat koiraan yleiskuntoa. Tutkimuksessa mitattiin sieppokoiraisiin ruiskutetun inaktivoidun viruksen imuunivastetta ja verrattiin sitä otsalaikun kokoon. Tulokset osoittivat, että suuri ja kirkas otsalaikku on rehellinen viesti koiraan immunologisesta yleiskunnosta. Yksilöt, joilla oli suuri otsalaikku, tuottivat eniten vasta-aineita.

Pesimäkauden edetessä laikku pieneni, arvatenkin koska koiraat investoivat enemmän poikasiin kuin naaraiden viehättämiseen, uumoilevat tutkijat Acta Zoologicassa.

Toinen tuore tutkimus taas on osoittanut, että linnunmunien värin ja immunologisen yleiskunnon välillä on yhteys. Mitä sinisemmät munat kirjosiepolla (Ficedula hypoleuca), sitä enemmän ne sisältävät äidiltä periytyviä vasta-aineita. Tutkimus on julkaistu tuoreessa Biology Letters -sarjassa.

Lue sepelsieppotutkimus Blackwellin sivuilta.