Hapankirsikka sisältää melatoniinia. Kuva: Tomasz Sienicki/Wikimedia Commons
Hapankirsikka sisältää melatoniinia. Kuva: Tomasz Sienicki/Wikimedia Commons

Kiivistäkin on todettu hyötyä. Näyttö unijuomien ja -ruokien puolesta on silti heikkoa.

Lämmin maito on saanut rinnalleen uusia juomia ja -ruokia, joiden uskotaan auttavan uneen. Kirsikkamehua jo markkinoidaan netissä unen edistäjänä. Hyötyjä on löydetty muutamissa tutkimuksissakin.

Äskettäin asiaa selvittivät yhdysvaltalaisen Louisianan osavaltionyliopiston tutkijat. He tutkivat, auttaako hapankirsikasta tehty mehu kroonisesta unettomuudesta kärsiviä ihmisiä.

Kokeessa kahdeksan uniongelmista kärsivää koehenkilöä jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset nauttivat kahden viikon ajan kirsikkamehua reilun lasillisen aamulla ja illalla ja toiset saman verran lumejuomaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kuurin päätteeksi osallistujille tehtiin laboratoriossa laaja unitutkimus eli polysomnografia. Sitten kuuri ja laboratoriotutkimus toistettiin parin viikon tauon jälkeen niin, että kirsikkamehun ja lumejuomien nauttijat vaihtoivat osia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirsikkamehun voimalla uni näytti paranevan. Mehu pidensi lumejuomaan verrattuna uniongelmaisten unta lähes puolitoista tuntia. Myös unen laatu parani, tutkijat raportoivat American Journal of Therapeutics -lehdessä.

Kyseessä oli pieni tutkimus, jonka tekijätkin pitävät sitä alustavana pilottikokeena. Pienen otoskoon takia siitä ei voi päätellä mitään varmaa, ja tulosten varmistamiseksi koe pitäisi tehdä suuremmalla joukolla.

Vastaavan tuloksen ovat saaneet myös muut tutkijat terveillä koehenkilöillä. Kirsikkamehua päivittäin juoneet nukkuivat jonkin verran pidempään ja laadukkaammin kuin lumejuomaa nauttineet.

Montmorencykirsikka sisältää unta ja valvetta säätävää pimeähormoni melatoniinia. Tutkijat epäilevät, että kirsikkamehu voi vaikuttaa uneen sekä melatoniinin että joidenkin muiden ainesosiensa kautta.

Myös kiivihedelmä voi edistää unta, vihjaa taiwanilainen tutkimus. Kokeessa uniongelmista kärsivät ihmiset söivät joka ilta kaksi kiiviä tuntia ennen nukkumaanmenoa kuukauden ajan. Kiivikuurin päätteeksi uni tuli nopeammin, kesti pidempään ja oli laadukkaampaa.

Kiivissä ei ole melatoniinia. Tutkijat sitä vastoin esittävät olettamuksenaan, että unta edistävät aineet ovat kiivin sisältämät antioksidantit, folaatti ja serotoniini. Kiivi sisältää monista muista hedelmistä poiketen runsaasti serotoniinia, joka ihmisen elimistössä toimii hermovälittäjäaineena.

Klassisen itsehoitoavun eli lämpimän maidon etuja ei ole tiettävästi selvitetty. Suomalaiset tutkijat ovat kyllä verranneet päivällä ja yöllä lypsetyn maidon vaikutuksia uneen. Homman järki on siinä, että lehmä erittää enemmän melatoniinia yömaitoon ja siksi sen voisi olettaa edistävän unta.

Dementoituneilla vanhuksilla tehty päivä- ja yömaitovertailu ei tosin tuottanut sanottavia tuloksia. Uni ei yömaidolla parantunut, joskin sitä nauttineet vanhukset olivat toimeliaampia aamuisin ja iltaisin.

Viime vuonna tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan näyttö unta edistävistä ruoka-aineista on vielä niin heikkoa, ettei varmoja päätelmiä hyödyistä voi tehdä.

Vielä epäilevämpi on unitutkija ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Timo Partonen.

”Silloin tällöin ilmaantuu jokin kamomillatee tai kirsikkamehu ja sanotaan, että sillä on suuri vaikutus yöuneen. Nykykäsitys kuitenkin on, että ei ole tiettyä ruokaa tai juomaa, jota syömällä tai juomalla voisi nukkumistaan selkeästi edistää”, Partonen sanoo.

Ruoka-aineilla voi Partosen mukaan olla lumevaikutus. Toisin sanoen jos uskoo jonkin ruoan tai juoman auttavan uneen, se voi tosiaan vaikuttaa.

”Kun syöt banaanin tai juot lämmintä maitoa, se voi toimia ainakin joinakin öinä. Kun katsotaan isompaa joukkoa ihmisiä, ei siitä sitten olekaan hyötyä.”

Ruoka tai juoma voi myös olla osa iltarutiineja, Partonen arvelee. Hyöty ei siinä tapauksessa tule niinkään itse ruoka-aineesta vaan rutiinitoimista, jotka auttavat asettumaan yöpuulle.

Yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää nukkumiselle on syötävien rasva- tai hiilihydraattipitoisuus sekä ennen kaikkea syömisen ajankohta.

”Mitä lähemmäksi nukahtamishetkeä ruokailu ajoittuu, sitä heikommaksi yöunen laatu käy”, Partonen sanoo.

Huonoja ovat yhtä hyvin hiilihydraattipitoiset kuin rasvaiset ruoat. Molemmista unen laatu kärsii etenkin, jos niitä syödään lähellä nukkumaanmenoaikaa.

”Jos on illalla nälkä, kannattaa syödä tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Ne vievät terävimmän nälän pois eivätkä välttämättä vaikuta yöunen laatuun.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla