Hapankirsikka sisältää melatoniinia. Kuva: Tomasz Sienicki/Wikimedia Commons
Hapankirsikka sisältää melatoniinia. Kuva: Tomasz Sienicki/Wikimedia Commons

Kiivistäkin on todettu hyötyä. Näyttö unijuomien ja -ruokien puolesta on silti heikkoa.

Lämmin maito on saanut rinnalleen uusia juomia ja -ruokia, joiden uskotaan auttavan uneen. Kirsikkamehua jo markkinoidaan netissä unen edistäjänä. Hyötyjä on löydetty muutamissa tutkimuksissakin.

Äskettäin asiaa selvittivät yhdysvaltalaisen Louisianan osavaltionyliopiston tutkijat. He tutkivat, auttaako hapankirsikasta tehty mehu kroonisesta unettomuudesta kärsiviä ihmisiä.

Kokeessa kahdeksan uniongelmista kärsivää koehenkilöä jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset nauttivat kahden viikon ajan kirsikkamehua reilun lasillisen aamulla ja illalla ja toiset saman verran lumejuomaa.

Kuurin päätteeksi osallistujille tehtiin laboratoriossa laaja unitutkimus eli polysomnografia. Sitten kuuri ja laboratoriotutkimus toistettiin parin viikon tauon jälkeen niin, että kirsikkamehun ja lumejuomien nauttijat vaihtoivat osia.

Kirsikkamehun voimalla uni näytti paranevan. Mehu pidensi lumejuomaan verrattuna uniongelmaisten unta lähes puolitoista tuntia. Myös unen laatu parani, tutkijat raportoivat American Journal of Therapeutics -lehdessä.

Kyseessä oli pieni tutkimus, jonka tekijätkin pitävät sitä alustavana pilottikokeena. Pienen otoskoon takia siitä ei voi päätellä mitään varmaa, ja tulosten varmistamiseksi koe pitäisi tehdä suuremmalla joukolla.

Vastaavan tuloksen ovat saaneet myös muut tutkijat terveillä koehenkilöillä. Kirsikkamehua päivittäin juoneet nukkuivat jonkin verran pidempään ja laadukkaammin kuin lumejuomaa nauttineet.

Montmorencykirsikka sisältää unta ja valvetta säätävää pimeähormoni melatoniinia. Tutkijat epäilevät, että kirsikkamehu voi vaikuttaa uneen sekä melatoniinin että joidenkin muiden ainesosiensa kautta.

Myös kiivihedelmä voi edistää unta, vihjaa taiwanilainen tutkimus. Kokeessa uniongelmista kärsivät ihmiset söivät joka ilta kaksi kiiviä tuntia ennen nukkumaanmenoa kuukauden ajan. Kiivikuurin päätteeksi uni tuli nopeammin, kesti pidempään ja oli laadukkaampaa.

Kiivissä ei ole melatoniinia. Tutkijat sitä vastoin esittävät olettamuksenaan, että unta edistävät aineet ovat kiivin sisältämät antioksidantit, folaatti ja serotoniini. Kiivi sisältää monista muista hedelmistä poiketen runsaasti serotoniinia, joka ihmisen elimistössä toimii hermovälittäjäaineena.

Klassisen itsehoitoavun eli lämpimän maidon etuja ei ole tiettävästi selvitetty. Suomalaiset tutkijat ovat kyllä verranneet päivällä ja yöllä lypsetyn maidon vaikutuksia uneen. Homman järki on siinä, että lehmä erittää enemmän melatoniinia yömaitoon ja siksi sen voisi olettaa edistävän unta.

Dementoituneilla vanhuksilla tehty päivä- ja yömaitovertailu ei tosin tuottanut sanottavia tuloksia. Uni ei yömaidolla parantunut, joskin sitä nauttineet vanhukset olivat toimeliaampia aamuisin ja iltaisin.

Viime vuonna tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan näyttö unta edistävistä ruoka-aineista on vielä niin heikkoa, ettei varmoja päätelmiä hyödyistä voi tehdä.

Vielä epäilevämpi on unitutkija ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Timo Partonen.

”Silloin tällöin ilmaantuu jokin kamomillatee tai kirsikkamehu ja sanotaan, että sillä on suuri vaikutus yöuneen. Nykykäsitys kuitenkin on, että ei ole tiettyä ruokaa tai juomaa, jota syömällä tai juomalla voisi nukkumistaan selkeästi edistää”, Partonen sanoo.

Ruoka-aineilla voi Partosen mukaan olla lumevaikutus. Toisin sanoen jos uskoo jonkin ruoan tai juoman auttavan uneen, se voi tosiaan vaikuttaa.

”Kun syöt banaanin tai juot lämmintä maitoa, se voi toimia ainakin joinakin öinä. Kun katsotaan isompaa joukkoa ihmisiä, ei siitä sitten olekaan hyötyä.”

Ruoka tai juoma voi myös olla osa iltarutiineja, Partonen arvelee. Hyöty ei siinä tapauksessa tule niinkään itse ruoka-aineesta vaan rutiinitoimista, jotka auttavat asettumaan yöpuulle.

Yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää nukkumiselle on syötävien rasva- tai hiilihydraattipitoisuus sekä ennen kaikkea syömisen ajankohta.

”Mitä lähemmäksi nukahtamishetkeä ruokailu ajoittuu, sitä heikommaksi yöunen laatu käy”, Partonen sanoo.

Huonoja ovat yhtä hyvin hiilihydraattipitoiset kuin rasvaiset ruoat. Molemmista unen laatu kärsii etenkin, jos niitä syödään lähellä nukkumaanmenoaikaa.

”Jos on illalla nälkä, kannattaa syödä tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Ne vievät terävimmän nälän pois eivätkä välttämättä vaikuta yöunen laatuun.”

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.