Amerikkalainen kirugi väittää löytäneensä naiselle seksuaalista nautintoa antavan g-pisteen. Kuva: Leena Koskela
Amerikkalainen kirugi väittää löytäneensä naiselle seksuaalista nautintoa antavan g-pisteen. Kuva: Leena Koskela

Nautintoa tuottavan, herkän g-pisteen olemassaolosta on kiistelty vuosikymmeniä. Amerikkalainen gynekologi väittää löytäneensä sen.

Nautintoa tuottavaa herkkää aluetta eli g-pistettä on etsitty ihmisen sukuelimistä ja niiden liepeiltä vuosikymmeniä. Naisella sen epäillään sijaitsevan emättimen etuseinämässä noin neljän sentin syvyydessä ja miehillä peräaukossa.

Tutkijat eivät kuitenkaan ole lainkaan yksimielisiä siitä, onko tällaista g-pistettä oikeasti olemassa.

Jotkut tutkijat uskovat, että tällainen pistemäinen nautinnon lähde todella on olemassa, mutta ei kaikilla naisilla. Toiset ajattelevat, että kyse olisi monimutkaisemmasta rakenteesta eikä yksittäisestä pisteestä.

Joidenkin mukaan mitään g-pistettä ei ole, koskaan missään tutkimuksessa ei vakuuttavasti ole sellaista löydetty. G-pisteen metsästys ylipäänsä kaventaa seksuaalisuuden yhden maagisen mekanismin ympärille.

Nyt kuitenkin Floridassa toimiva gynekologi, kirurgi Adam Ostrzenski väittää löytäneensä g-pisteen. Hän on työskennellyt aiheen parissa vuosikymmeniä ja ollut otsikoissa aiemminkin.

Vuonna 2012 Ostrzenski kohautti tutkimuksella, jossa hän etsi g-pistettä leikkaamalla 83-vuotiaan naisen ruumista ja väitti paikantaneensa emättimen kudoksesta, pari senttiä suuaukon sisäpuolelta, ”säkkimäisen” rakenteen, joka on tarkalleen 8,1 milliä pitkä, 3,6 milliä leveä ja 1,5 milliä syvä.

Tämän löydöksen valossa Ostrzenski suoritti nyt kolmelle synnyttäneelle naiselle leikkauksen, jossa hän poisti naisten emättimen seinämästä pienen palan kudosta siitä kohtaa, jossa hän uskoo g-pisteen sijaitsevan. Sitten hän kuroi emättimen seinämän umpeen.

Leikkaukseen suostuneet kolme naista olivat synnytyksen jälkeen menettäneet kykynsä saada vaginaorgasmeja ilman, että samalla stimuloidaan klitorista. Nyt he raportoivat, että leikkaus sujui hyvin ja he pystyvät taas nauttimaan seksistä, kertoo New Scientist -lehti.

Leikkaus on osa tutkimusta, jonka tulokset julkaistiin Aesthetic Plastic Surgery -lehdessä.

Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan niele Ostrzenskin tuloksia. Hänen g-pistelöydöksiään ei ole onnistuttu toistamaan muissa tutkimuksissa, ja nyt tehdyssä leikkauksessa ei ollut lumekontrollia. Vaikka leikatut kolme naista kokivat seksielämänsä parantuneen, ei ole mitenkään selvää, että se johtui Ostrzenskin suorittamasta operaatiosta.

Kliinisen tutkimuksen etiikan apulaisprofessori Devan Stahl Michiganin yliopistosta muistuttaa New Scientist-lehdessä, että seksuaalisen nautinnon metsästämisestä on versonut miljoonien dollarien bisnes, johon pitäisi suhtautua varauksella.

”G-pisteterapiat lupaavat naisille nautintoa, mutta ei ole käytännössä mitään todistusaineistoa siitä, että nämä hoidot perustuisivat muuhun kuin lumevaikutukseen”, Stahl sanoo.

Toisin sanoen pelkkä kokemus hoidetuksi tulemisesta voi auttaa ihmisiä.

Stahl kritisoi ajatusta siitä, että seksuaalisen nautinnon puute johtuisi jostain fyysisestä viasta naisen kehossa.

”On tilastollisesti aivan normaalia, että naisten on vaikea saada orgasmia emätinyhdynnässä, mutta nyt sitä pidetään jotenkin patologisena ongelmana”, Stahl sanoo.

Englantilainen plastiikkakirurgi Douglas McGeorge puolustaa kuitenkin leikkaustoimenpiteitä.

”Moni nainen kertoo saavansa nautintoa niin kutsutun g-pisteen stimulaatiosta. Jos he yhtäkkiä lakkaavat tuntemasta nautintoa tästä ja kokevat sen ongelmaksi, niin tämänkaltainen pieni leikkaus voi olla avuksi. Ja sehän on vain hyvä asia”, McGeorge sanoo.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä