Kasvinsyöjän hönkäisy saa hernekirvan pudottautumaan maahan turvaan.

Ruokailu on kirvoille vaarallista puuhaa, sillä ne päätyvät helposti itse samoja kasveja natustavia lampaiden ja muiden laiduntajien suihin.

"Kirvat eivät kuitenkaan ole avuttomia uhan edessä. Ne tunnistavat vaaran ja pakenevat", sanoo Moshe Inbar Haifan yliopistosta.

Miten ne sen tekevät, on ollut tähän asti tutkijoille arvoitus.

Inbar ryhmineen setvi asiaa antamalla vuohen syödä ruukkuihin istutettuja sinimailasia, jotka vilisivät hernekirvoja. "65 prosenttia kirvoista pudottautui maahan juuri ennen, kun vuohi hamusi kyseisen kasvin kitaansa", tutkijat raportoivat Current Biology -lehdessä.

Inbar testasi, saiko pudottautumisen aikaan kasvin heiluminen, äkillinen varjo vai kasvinsyöjän hengitys. Varjolla ei ilmennyt mitään vaikutusta kirvoihin, sen sijaan neljännes otuksista hylkäsi kasvin, kun sitä ravisteltiin. Vielä tehokkaammin toimi hengitys: yli puolet kirvoista pudottautui vuohen hönkäisystä maahan.

Jatkotutkimus osoitti, että kirvojen joukkopakoon ei ollut syynä hiilidioksidi tai mikään mukaan hengityksen sisältämä yhdiste. Selitys löytyi ilmavirrasta: kun henkäys oli tarpeeksi lämmin ja kostea, kirvat syöksyivät pakosalle.