Kissa hieroo itseään mantsurianlaikkuköynnöksen lehtiin. Kuten kissanmintussa, siinäkin on kissoja kiehtovaa yhdistettä nepetalaktonia. Kuva: <span class="photographer">Masao Miyazaki ja Reiko Uenoyama / Iwate University</span>
Kissa hieroo itseään mantsurianlaikkuköynnöksen lehtiin. Kuten kissanmintussa, siinäkin on kissoja kiehtovaa yhdistettä nepetalaktonia. Kuva: Masao Miyazaki ja Reiko Uenoyama / Iwate University

Kissojen nautinto on syntynyt, koska siitä on ollut hyötyä, esittävät tutkijat.

Kissanomistajille ilmiö on tuttu. Kun lemmikilleen antaa esimerkiksi kissanmintulla täytetyn lelun, se kierii ja pyörii tuoksun ympärillä aivan haltioissaan.

Mutta miksi juuri kissanminttu saa kissaeläimet hurmioon? Kyseessä on mysteeri, jota on yritetty selvittää jo pitkään.

Nyt kansainvälinen tutkimusryhmä esittää tutkimuksessaan, että kasvin päihdyttävät kemikaalit vaikuttavat kissoihin kuin heroiini ihmisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kemikaalit aktivoivat aivojen opioidijärjestelmää, joka osallistuu tunteiden, mielihyvän ja kivun säätelyyn.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mielihyvä ei kuitenkaan ole perimmäinen syy kissojen kummalliselle käytökselle. Tutkijoiden mukaan kissaeläimet käyttävät kissanminttua hyönteiskarkottimena.

Kissanminttu ja toinen kissoja miellyttävä kasvi, mantsurianlaikkuköynnös, sisältävät molemmat iridoideiksi kutsuttuja kemiallisia yhdisteitä.

Iridoidien tehtävä on suojella kasveja kirvoilta ja muilta kasvinsyöjiltä, mutta niiden tiedetään myös aiheuttavan kissoille mielihyvän tunnetta.

Japanilaisen Iwaten yliopiston biologi Masao Miyazaki ryhmineen erotteli aitokissanmintusta (Nepeta cataria) ja mantsurianlaikkuköynnöksen (Actinidia polygama) kemikaaleista ainesosan, joka saa kissat villiintymään voimakkaimmin: nepetalaktonin.

Tutkijat laittoivat paperipusseihin nepetalaktonia ja suolaliuosta, ja tarjosivat niitä 25 kotikissan haisteltavaksi. Suurin osa lemmikeistä osoitti kiinnostusta ainoastaan nepetalaktonia sisältäviin pusseihin.

Varmistaakseen ainesosan olevan oikea, tutkijat tarjosivat nepetalaktonia 30 villikissalle sekä eläintarhassa eläville leopardeille, ilveksille ja jaguaareille.

Oli kyse sitten isosta tai pienestä kissasta, kaikki kerääntyivät paperipussien ympärille ja hieroivat päitään niitä vasten.

Nepetalaktonia annettiin myös koirille ja hiirille, mutta ne eivät olleet siitä lainkaan kiinnostuneita.

Seuraavaksi tutkijat mittasivat beeta-endorfiinin tasoa kissojen verenkierrossa viisi minuuttia ennen ja jälkeen nepetalaktonin haistelun.

Beeta-endorfiini on hormoni, joka lievittää kipua ja saa aikaan mielihyvää aktivoimalla kehon opioidijärjestelmän.

Tutkijat havaitsivat, että tämän ”onnellisuushormonin” pitoisuus kasvoi merkittävästi nepetalaktonin haistelun jälkeen. Suolaliuoksen haistelu ei aiheuttanut samanlaista vaikutusta.

Lisäksi tutkijat estivät viidellä kissalla opioidijärjestelmän toiminnan, minkä seurauksena kissat eivät olleet enää kiinnostuneita nepetalaktonilla täytetyistä pusseista.

Syy kissanmintun ja mantsurianlaikkuköynnöksen viehättävyydelle näytti siis olevan selvä: se tuotti kissaeläimille mielihyvää. Mutta löytyikö mielihyvän takaa jotain muita merkityksiä?

Tutkijat havaitsivat, että nepetalaktonia oli kaksi vuosisataa sitten käytetty yleisesti hyönteiskarkottimena esimerkiksi hyttysiä vastaan. He päättelivät, että kenties luonnossa elävät kissat hieroivat vartaloaan kasveihin saadakseen suojan hyönteisiltä.

Testatakseen tätä teoriaa tutkijat järjestivät kissoille samanlaisen kokeen, jolla testataan hyttyskarkotteiden toimivuutta ihmisille. He hieroivat nepetalaktonia kissojen päähän ja laittoivat rauhoitetun kissan pään hyttysillä täytettyyn kammioon.

Sitten he katsoivat, kuinka moni hyttynen laskeutui niiden pään päälle. Tutkijat havaitsivat, että nepetalaktonilla hoidetut kissat houkuttelivat luokseen hyttysiä vain puolet siitä määrästä, joka kiusasi verrokkiryhmän kissoja.

”Suurin osa tutkijoista ja lemmikin omistajista ajattelee, että kissat pyörivät kissanmintun ympärillä euforisen kokemuksen vuoksi. Meidän löydöksemme viittaa siihen, että pyörimisestä on myös käytännön hyötyä”, Miyazaki kertoo Science-lehdelle.

Tutkimus julkaistiin Science Advances -tiedelehdessä.

Tutkijat eivät ole vielä varmoja, mistä kissaeläinten mieltymys kissanminttuun on alun alkaen syntynyt. He päättelivät, että kissat hieroivat itseään kasveja vasten vahingossa, pitivät siitä ja sen vuoksi jatkoivat.

Ei ole kuitenkaan selvää, oliko kyseessä mielihyvän tuntemus vai hyönteisiä karkottava vaikutus, joka sai kissat jatkamaan.

”Kuka tahansa metsästävää eläintä seurannut tietää, kuinka vaikeaa eläimen on pysyä paikoillaan hyttysten pyöriessä niiden ympärillä”, Miyazaki sanoo.

”Ei siis ole kaukaa haettua väittää, etteikö ärsyttävistä hyönteisistä eroon pääseminen olisi tärkeää lopulta myös luonnonvalinnan kannalta.”

Deimos
Seuraa 
Viestejä14295

Joihinkin kissoihimme kissanminttu on tehnyt syvän vaikutuksen. Osaan ei ollenkaan. Mutta ne jotka siitä ovat tykänneet tulevat ihan pöhköiksi. Siis kissatkin huumaavat itseään omalla tavallaan. Myös työ hyötynäkökulma hyttyskarkoittimena on ihan hyvä pointti.

Yhdelle kissalle ostimme kissanminttuhiiren. Se suorastaan repi sen kappaleiksi. Järsi kankaan auki ja repi sisukset ulos. Kiehnäsi kissanminttuhiiren jäännöksissä kuin viimeistä päivää.

Einstein:Only two things are infinite, the universe and human stupidity, and I'm not sure about the former.
Einstein:The most beautiful experience we can have is the mysterious.It is the fundamental emotion that stands at the cradle of true art and true science.

Sisältö jatkuu mainoksen alla