Koehiirien ja muiden selkärankaisten käyttö tieteellisiin tarkoituksiin on tasaantunut. Maa- ja metsätalousministeriön keräämien tilastojen mukaan eläinten määrä (220 763 kpl) oli vuonna 2000...

Koehiirien ja muiden selkärankaisten käyttö tieteellisiin tarkoituksiin on tasaantunut. Maa- ja metsätalousministeriön keräämien tilastojen mukaan eläinten määrä (220 763 kpl) oli vuonna 2000 neljä prosenttia pienempi kuin edellisenä vuotena, vaikka se on ollut kasvussa koko 1990-luvun.

Kymmenen vuoden takaisiin tilastoihin verrattuna kaloja käytettiin viime vuonna kahdeksankertainen ja hiiriä lähes kaksinkertainen määrä. Koe-eläimistä yli puolet on jyrsijöitä (hiiret 43 % ja rotat 17 %). Kaloja on noin kolmannes (34 %).

Pääsyynä kasvukäyrään pidetään geenitutkimuksia. Geenimuunneltuja hiiriä hyödynnetään erityisesti ihmisen sairauksien eläinmalleina. Eniten koe-eläimiä tarvitaan perustutkimuksessa ja lääkekehityksessä. Neljännes eläimistä on mukana psyykkisten sairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä syövän tutkimuksessa. Toksikologinen- ja muu turvallisuustestaus vaatii vain noin prosentin kaikista koe-eläimistä. Koulutukseen ja opetukseen käytettyjen eläinten osuus on myös noin prosentti.

Lisää tietoa koe-eläimistä löydät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.