Viljelykasveihin on tähän mennessä siirretty toisten lajien perintötekijöitä. Muun muassa bakteerien ja virusten geeneillä on parannettu kasvien tuholaistorjuntaa ja taudinestoa. Lähitulevaisuudessa hienovaraisempikin muokkaus tulee mahdolliseksi, huom...

Viljelykasveihin on tähän mennessä siirretty toisten lajien perintötekijöitä. Muun muassa bakteerien ja virusten geeneillä on parannettu kasvien tuholaistorjuntaa ja taudinestoa. Lähitulevaisuudessa hienovaraisempikin muokkaus tulee mahdolliseksi, huomauttaa Science-lehti. Opitaan nimittäin muuntamaan kasvien omia geenejä ja säätämään niiden toimintaa.



Kehityksen moottorina on pieni rikkakasvi, Arabidopsis eli lituruoho, joka on kasvigeneetikkojen suosikki. Heille se merkitsee samaa kuin banaanikärpänen ja hiiri eläingeneetikoille: alan tutkituinta eliötä, josta kaikki uusi yleensä ensimmäisenä löytyy.



Lituruohon koko genomin emäsjärjestys on määrä saada selvitetyksi vielä tämän vuoden aikana. Geenien tehtäviäkin selvitetään jo vilkkaasti, ja Nature-lehden mukaan esimerkiksi EU on rahoittamassa lituruohon säätelygeenien tutkimista 65 miljoonalla markalla.



Lituruohosta on jo löydetty geenejä, jotka vaikuttavat muun muassa kukinnan alkamisaikaan, korren pituuteen tai kykyyn vastustaa tauteja. Näitä geenejä viilaamalla jalostajat saisivat kehitettyä useampia satoja tuottavia, vähemmän pituuskasvuunsa hukkaavia ja terveempinä pysyviä viljelykasveja.



Lituruohosta tulee ensimmäinen kasvi, jonka genomi selvitetään kokonaan. Seuraavaksi on vuorossa riisi, josta on puolestaan määrä tulla ensimmäinen koko perimältään tunnettu hyötykasvi. Monsanto-yhtiö on jo saanut aikaan riisin genomin luonnoksen, jonka se on luvannut työpohjaksi kansainväliselle riisiprojektille, kertoo Science.