Koira suhtautuu ihmisiinsä niin kuin pentususi oman laumansa aikuisiin. Kuva: Shutterstock
Koira suhtautuu ihmisiinsä niin kuin pentususi oman laumansa aikuisiin. Kuva: Shutterstock

Lemmikki ei kaipaa laumanjohtajaa vaan luotettavaa vanhempaa.

Koira on ollut ihmisen uskollinen seuralainen viime jääkaudelta asti, mutta tiede on vasta viime vuosina syventynyt selvittämään, mitä tämän parhaan ystävämme päässä liikkuu. Tutkimuksen edetessä moni totena toitotettu käsitys on paljastunut myytiksi ja mennyt uusiksi. Jopa ihmisen asema koiran elämässä on muuttunut.

Koiraoppaat kertoivat pitkään, että omistajan täytyy olla koiralleen laumanjohtaja, kuin alfasusi. Ajatus oli peräisin Rudolph Schenkeniltä, joka raportoi havaintojaan Baselin eläintarhan susista vuonna 1947.

Tässä sveitsiläistarhassa pidettiin jopa kymmentä aikuista sutta parikymmentä metriä pitkässä ja kymmenen metriä leveässä häkissä. Ei liene yllätys, että näissä oloissa sudet stressaantuivat ja kävivät väkivaltaisia mittelöitä arvojärjestyksestä. Schenken arveli, että luonnossa taistelut voittava uros saa himoitun naaraan ja aseman hierarkian huipulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Harhaluulo suodattui populaarikulttuuriin ja siitä koiraoppaisiin. Jos ihminen ei ole koiralleen vahva alfasusi, koira luulee itse olevansa johtaja ja äityy vihaiseksi, kulki koirakirjojen logiikka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Susiauma onkin perhe

Uudempi tutkimus on osoittanut, ettei susilla ole jäykkää arvojärjestystä eivätkä alfat pidä lauman jäseniä tiukassa komennossa. Susilauma ei edes ole satunnainen metsästysyhteenliittymä vaan perhekunta, jossa yhteinen perimä suosii yhteistyötä. Laumaa johtavat isä ja äiti, jälkeläiset saavat niiltä oppia ja turvaa, ja nuoret auttavat pikkusisarustensa kasvatuksessa.

Kaikuja tästä näkyy koirassa, jonka perimässä on pitkän kesyn elämän kuluessa tapahtunut muutoksia. Nykykoira on kuin sudenpentu ja suhtautuu huoltajaansa lähinnä kuin vanhempaan, vaikka lajiraja ylittyykin.

Koira kuitenkin selvästi erottaa toisistaan ihmiset ja koirat ja käyttäytyy niiden kanssa eri tavalla. Koirat ovat muun muassa vähemmän aggressiivisia ihmisiä kuin toisia koiria kohtaan.

Helsingin yliopiston Sanni Sompin ja hänen kollegoidensa tutkimuksen mukaan koirat, jotka saavat katsottavakseen valokuvia vihaisista koirista ja ihmisistä, usein vastaavat koiran katseeseen haastavasti tuijottaen, kun taas vihaisen ihmisen katsetta ne väistävät nopeasti.

Empaattisina eläiminä koirat reagoivat herkästi ihmisten tunnetiloihin ja vaikeissa paikoissa mieluummin alistuvat ja sovittelevat kuin uhittelevat. Ne myös luottavat siihen, että empatia on molemminpuolista.

 

Lue lisää

Kesäkuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa biologi ja tiedetoimittaja Maija Karala kertoo, mitä kaikkea koira ihmisessä näkee ja alkavatko omistaja ja koira tosiaan muistuttaa toisiaan niin kuin usein väitetään.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

 

Oletko koira- vai kissaihminen?

Koira ja kissa ovat erilaisia ja niin ovat myös koira- ja kissaihmiset. Kumpaan joukkoon kuulut? Tee testi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla