Perimähankkeen  raaka-aineena toimi Tasha-bokseri.
Perimähankkeen raaka-aineena toimi Tasha-bokseri.

Ihmisen parhaan kaverin perimä on nyt käyty perinpohjaisesti läpi. Raaka-aineena toimi Tasha-bokseri.

Ihmisen parhaan kaverin perimä on nyt käyty perinpohjaisesti läpi. Raaka-aineena toimi Tasha-bokseri.

Nature –lehden mukaan koiran (Canis familiaris) genomissa on noin 2,4 miljardista emäsparia, siis jonkin verran vähemmän kuin ihmisellä. Kromosomipareja koirilla on se sijaan enemmän kuin meillä, 39, mutta niissä on taas geenejä hieman vähemmän.

Bokseri valittiin genomoprojektiin sisäsiittoisuuteensa vuoksi. Koska Tashan kromosomipareissa ei ole juurikaan eroja, perimän koko koodin setviminen oli tavallista nopeampaa ja helpompaa. Läpilukemisessa käytettiin massiivista laskentavoimaa vaativaa ns. haulikkotekniikkaa. Siinä koko perimä pilkotaan satunnaisesti tuhansista emäspareista koostuviin jaksoihin. Palapelin osat luetaan läpi ja sijoitetaan vasta lopuksi oikeaan järjestykseen.

Urakasta vastanneet Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) ja Harvardin yliopiston tutkijat ottivat lisäksi dna-näytteitä kymmenen muun rodun edustajilta saadakseen kuvan koirien välisistä geenieroista.

Projekti tuotti myös 2,5, miljoonan snipin eli perinnöllisen pistemutaation kokoelman. Snipit ovat yhden emäksen heittoja perimässä esiintyvät tietyissä paikoissa eri yksilöillä. Esimerkiksi ihmisellä ne edustavat 90 prosenttia yksilöiden välisistä eroista. Snipit voivat vaikuttaa merkittävästi taipumukseen sairastua eri tauteihin. Koirien snip-kirjasto auttaa ymmärtämään eroja rotujen luontaisissa taipumuksissa, käyttäytymisessä ja perinnöllisessä sairauksissa.

Koiran geenikartta on perinnöllisyystieteilijän ja tautitutkijan toiveuni. Satojen vuosien jalostushistorian takia koiraroduilla on paljon perinnöllisiä sairauksia, kuten syöpiä, sydäntauteja, kuuroutta, sokeutta ja autoimmuunitauteja. Niitä on vaikea tutkia ihmisellä, ja siksi karvaista kaveria tarvitaan tautimalliksi.