Saksanpaimenkoirat jahtaavat omaa häntäänsä tavallisemmin kuin monen muun rodun koirat.
Saksanpaimenkoirat jahtaavat omaa häntäänsä tavallisemmin kuin monen muun rodun koirat.

Syynä saattavat olla vähäiset vitamiinit. 

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on paljastunut lukuisia yhteisiä piirteitä koirien hännänjahtauksella ja ihmisten pakko-oireilla. Koirat tarjoavatkin Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkijoiden mukaan erinomaisen eläinmallin ihmisen pakko-oireisuuden geenitaustan ja ympäristötekijöiden tutkimukseen.

Kuten ihmisen pakko-oireilu myös hännänjahtaus puhkeaa varhain. Molempien syntyyn vaikuttavat varhaisiän kokemukset, sukuhormonit sekä perinnöllinen riski. Lisäksi ihmisten ja koiran vaivoja yhdistää se, että erityyppiset pakko-oireet esiintyvät päällekkäin ja että lisäravinteet voivat tuoda lievitystä.

Toistuvaa hännänjahtausta on havaittu usealla koirarodulla, mutta maailmanlaajuisesti eniten bullterriereillä ja saksanpaimenkoirilla.

Tutkimukseen osallistui lähes 400 suomalaista bullterrieriä, kääpiöbullterrieriä, saksanpaimenkoiraa sekä staffordshirenbullterrieriä. Koirilta otettiin verinäytteet, ja omistajat täyttivät stereotyyppistä käyttäytymistä kartoittavan kyselylomakkeen. Lisäksi omistajat arvioivat koiran persoonallisuutta.

Osa tutkimuksen koirista jahtasi häntäänsä päivittäin useita tunteja, osa muutaman kerran kuukaudessa, osa ei ollut koskaan tehnyt sitä. Hännänjahtaus alkoi koirilla useimmiten jo 3-6 kuukauden iässä, ennen sukukypsyyttä.

Tutkimuksen mielenkiintoisimpia löydöksiä on yhteys vitamiineihin ja mineraaleihin. Ruokansa mukana lisäravinteita, erityisesti vitamiineja ja mineraaleja saaneet koirat jahtasivat vähemmän häntäänsä.

"Tutkimuksemme ei todista varsinaista syy-seuraus-yhteyttä siten, että vitamiinit hillitsisivät hännänjahtausta, mutta mielenkiintoista on, että samansuuntaisia alustavia tuloksia on saatu myös ihmisten pakko-oireista", toteaa tutkija Katriina Tiira.

Jatkotutkimuksen avulla pyritään selvittämään, voisiko vitamiineista olla apua hännänjahtauksen hoidossa.

Aikainen ero emosta sekä emon huono hoito olivat myös hännänjahtaukselle altistavia tekijöitä. Varhaisen eron emosta on havaittu muillakin eläimillä altistavan stereotyyppiselle käyttäytymiselle, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun yhteys havaittiin koirilla.

Ulkoilun tai harrastusten määrällä sen sijaan ei näyttänyt olevan yhteyttä hännänjahtaukseen.

Tutkimuksen julkaisi PlosOne.

Jopa huonomuistisena pidetty kultakala pystyy palauttamaan mieleensä yli vuoden takaisia tapahtumia.

Englanninkieliset kutsuvat hajamielisyyttä usein ”kultakalan muistiksi”, ja sen väitetään olevan vain kolmen sekunnin mittainen.

Todellisuudessa kultakala, kuten moni muukin kala, on muistivirtuoosi. Sen muisti on jopa niin luotettava, että Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston luennoitsijat hyödyntävät sitä biologian opetuksessa.

Harjoituksessa kunkin opiskelijan pitää opettaa yhdelle kultakalalle, että se saa ylimääräisen ruoka-annoksen uimalla tietyn värisen muoviputken luo. Joka kalalle on varattu hiukan eri värisävy. Sitten putkirivistö pidetään poissa kalojen näkyviltä vuoden ajan. Tämän jälkeen opiskelija saa tehtäväkseen kokeilla, vieläkö hänen ”oma” kalansa valitsee oikean sävyn.

Vastaus on kyllä. Jokainen kultakala viilettää edelleen oman värisävynsä putkelle.

Kalojen muisti on muutenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi. Eräs todiste tästä on röyhelötokko, sormenmittainen sintti, joka elää Atlantin rantavesissä.

Tutkimuksissa on paljastunut, että röyhelötokko painaa nousuveden aikana mieleensä kolmiulotteisen kartan kotivetensä pohjasta. Sitä hyödyntämällä tokko löytää laskuveden aikana vuorovesilammikosta takaisin mereen. Kartta päässään se loikkii yhdestä rannalle jääneestä lampareesta viereiseen, siitä seuraavaan ja niin edelleen avoveteen asti.

Jos tokot siirtää vieraan rannan lammikoihin, niiden loikat suuntautuvat mihin sattuu ja päättyvät yleensä kuivalle maalle. Jo yhden nousuveden mittainen uiskentelu uuden pohjamaiseman yllä riittää kuitenkin siihen, että ne muistavat oikeat hyppelyreitit yli kuukautta myöhemmin.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänranta kertoo kalojen hämmästyttävistä kyvyistä. Valtaosa kalojen älyä ja tunnemaailmaa koskevista tutkimuksista on niin tuoretta, että tiedot eivät ole vielä ehtineet esimerkiksi oppikirjoihin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.