Koiran kyky matkia näkemäänsä on sentään huippua. Kuva: Anni Kössi
Koiran kyky matkia näkemäänsä on sentään huippua. Kuva: Anni Kössi

Koirat ovat meille läheisiä, ja ehkä siksi yliarvioimme niiden älynlahjoja muihin eläimiin verrattuna, väittää tutkijakaksikko.

Kaikki tietävät, että koirat ovat fiksuja, oma koira varsinkin. Ihminen on vuosituhansien aikana jalostanut villistä sudesta itselleen kesyn ja monipuolisen kumppanin, joka tuntuu häkellyttävällä tarkkuudella aistivan ihmisen tunnetiloja ja haistaa jopa syövän.

Uusi Learning & Behaviour -lehdessä julkaistu laaja katsaus toppuuttelee pitämästä koiria poikkeuksellisen älykkäinä muihin eläimiin verrattuna. Itse asiassa koirat eivät ole juuri millään osa-alueella neroja, kun niitä verrataan muihin lihansyöjiin, esittävät psykologit Stephen Lea ja Britta Osthaus brittiläisistä Exeterin ja Canterburyn yliopistoista.

Yksittäisissä, älyä mittaavissa tehtävissä jokin toinen eläin peittoaa aina koiran, sanovat tutkijat. Koirissa yhdistyvät kuitenkin monenlaiset älykkyyden piirteet tavalla, joihin muut petoeläimet eivät veny.

Lean ja Osthausin tekemä katsaus on varsin laaja ja perustuu yli 300 aiempaan tutkimukseen koirien ja muiden petoeläinten älykkyydestä.

Petoeläinten lahkoon kuuluu yli 280 eläintä näädästä jääkarhuun ja kissasta mursuun. Petoeläimet jaetaan edelleen kissamaisiin (Feliformia) ja koiramaisiin (Caniformia). Kaksikko yhdistelee näiden älynlahjoista tehtyä tutkimusta ja yrittää asemoida koiraa joukkoon.

Lea ja Osthaus vertasivat tutkimuksessaan koirien älykkyyttä eri tehtävissä muun muassa susiin, hyeenoihin, kissoihin, delfiineihin ja simpansseihin. Vertailuun otettiin kaikki lajit, joiden älykkyydestä on olemassa hyvää tutkimustietoa ja jotka voidaan luokitella joihinkin niistä kategorioista, joita koirakin edustaa: sosiaalisiin metsästäjiin, kotieläimiin ja ylipäänsä petoeläimiin.

Tutkimusta voi lukea eräänlaisena vertailuna eri eläinten äly- ja aistiominaisuuksista.

Esimerkiksi hyeenat hoksaavat lajitoveriensa antamat vihjeet herkemmin kuin koirat, ja pesukarhut suoriutuvat pulmatehtävistä koiria paremmin.

Delfiinit ja simpanssit tunnistavat itsensä peilistä. Niillä on luultavasti sellainen ymmärrys itsestään, jota koirilta ei ole voitu osoittaa.

Koirien hajuaisti on hyvä, mutta ei mitenkään poikkeuksellinen. Esimerkiksi sikojen kärsä saattaa olla koiran kuonoa tarkempi erottelemaan erilaisia hajuja. Makuaistin herkkyydessä koira peittoaa kuitenkin kissan.

Tehtävissä, joissa eläimen pitäisi hoksata, että narua vetämällä saa herkun, kissat ja koirat suoriutuvat vaihtelevasti mutta pesukarhu hoksaa jujun heti.

Koiran sosiaalinen oppivaisuus ja kyky matkia näkemäänsä sen sijaan ovat petoeläinten huippua, toteavat Lea ja Osthaus tutkimuksia vertailtuaan.

”Jokaisen eläimen älykkyys on omanlaistaan”, Lea kuvaa Popular Science -lehdessä.

”Koirien älykkyys on juuri sellaista, jota voisi odottaa petoeläimeltä, joka on varsin hiljattain polveutunut laumassa metsästävistä esivanhemmista ja joka on myös kesy. Mikään muu eläin ei sovi kaikkiin näihin kolmeen kategoriaan.”

Koira siis suoriutuu hyvin laaja-alaisesti ihmisen keksimistä testeistä, vaikkei se olisi paras minkään yksittäisen ongelman hoksaamisessa.

Tutkijoiden artikkeli on vapaasti luettavissa täällä.