Esimerkiksi mopseilla on usein hengitysvaikeuksia. Kuva: Liisa Takala
Esimerkiksi mopseilla on usein hengitysvaikeuksia. Kuva: Liisa Takala

Kasvattajien tulisi välttää koiria, joilla on hyvin lyhyt kuono, leveät kasvot ja paksu niska, tutkija neuvoo.

Lyhytkalloisista koiraroduista kuten mopseista ja ranskanbulldogeista jopa puolet kärsii hengitysvaikeuksista. Ne johtuvat niiden lyttyyn jalostettujen kasvojen rakenteesta.

Ongelma kuitenkin on, että hengitysvaikeudet ilmenevät usein vasta, kun koiralla on jo teetetty pennut.

Siksi geenit jatkavat rodussa ja niitä on vaikea jalostaa terveiksi, osoittaa Cambridgen yliopiston tutkimus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat tarkastelivat, voisiko päällepäin terveestä nuoresta koirasta erottaa kuonon ulkoisten mittojen ja ominaisuuksien perusteella, kehittyykö koiralle hengitysvaikeuksia myöhemmin – kannattaisiko se siis jättää pennuttamatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tulos oli, että ei oikein voi.

Tutkijat keskittyivät kolmeen rotuun: mopsiin, bulldogiin ja ranskanbulldogiin.

He ottivat 600 koiralta mittoja päästä, niskasta ja sieraimista sekä laskivat lihavuutta määrittävät kehon kuntopisteet. Hengityksen toiminta arvioitiin myös.

Pään ulkoiset mitat eivät ennusta kovin hyvin hengitysvaikeuksia. Tuleviin ongelmiin parhaiten korreloivat mitat olivat myös erilaiset eri roduilla.

Parin vuoden takaisessa Lontoon yliopiston tutkimuksessa esitettiin, että paras tapa ennakoida hengitysongelmia olisi mitata koiran kallon ja kuonon suhde.

Huono merkki olisi se, että koiran kuono on alle puolet sen kallon pituudesta. Ennustavana tekijänä tuossa tutkimuksessa nähtiin myös niskan paksuus. Vanha tutkimus löytyy täältä.

Cambridgen tutkijat eivät onnistuneet toistamaan näitä löydöksiä. Nämä aiemmin havaitut mittarit eivät välttämättä toimikaan.

Bulldogeilla ja ranskanbulldogeilla paksu niska ja sen suhde rintakehän paksuuteen ennustivat jonkin verran tulevia hengitysvaikeuksia, etenkin uroksilla.

Paras yksittäinen ennustava piirre oli sierainten avoimuus.

Kaikki tutkijoiden nyt käyttämät mitat yhdessä ennustivat lopulta noin 80 prosentin tarkkuudella, kehittyykö koirille hengitysvaikeuksia myöhemmin.

Tutkijat huomauttavat, että tarkkojen mittojen ottaminen on hyvin vaikeaa, kun koirat eivät tapaa pysyä paikallaan. He antavat kuitenkin neuvon:

”Paras yksinkertainen keino parantaa näiden rotujen terveyttä on luultavasti se, että valitsee jalostukseen koiria, joilla on mahdollisimman avoimet sieraimet”, kehottaa tutkimusta johtanut tohtori Nai-Chieh Liu tiedotteessa.

”Kasvattajien tulisi välttää koiria, joilla on hyvin lyhyt kuono, leveät kasvot ja paksu niska.”

Tutkimuksen julkaisi PLOS One.

Sisältö jatkuu mainoksen alla