Uusin geenitutkimus paljastaa, että kaikki koirat chihuahuasta tanskandogiin polveutuvat kymmenestä kantarodusta. Nykyiset noin 300 rotua ovat tulosta ihmisen jalostustyöstä viimeisten 2 000-3 000 vuoden ajalta. Koira, Canis familiaris, kesyynty...

Uusin geenitutkimus paljastaa, että kaikki koirat chihuahuasta tanskandogiin polveutuvat kymmenestä kantarodusta. Nykyiset noin 300 rotua ovat tulosta ihmisen jalostustyöstä viimeisten 2 000-3 000 vuoden ajalta. Koira, Canis familiaris, kesyyntyi ihmisen kaveriksi susista kuitenkin jo 15 000 vuotta sitten Itä-Aasiassa. Tiedot ovat satoa koiran genomiprojektista, jonka väliaikatuloksia esiteltiin Yhdysvaltain tiedeviikolla Seattlessa. Paikan päältä raportoi BBC.

Yhdysvaltalaistutkija Deborah Lynchin mukaan jokainen kantarotu (näkö-, jälki-, vahti-, paimen-, luola- ja seurakoirat, ns. pohjoiset rodut ja terrierit sekä karkoittavat, noutavat ja seisovat koirat) syntyi ihmisen tarpeesta. Esimerkiksi vesispanielit ja noutajat kehitettiin metsästyskavereiksi, hakemaan riistaa vedestä. Niillä on erinomaisen hajuaisti, voimakkaat jalat, suojaava ja luonnostaan öljyinen kaksinkertainen turkki sekä vesityöhössä sopivat räpylämäiset varpaat. Kantarodun ensimmäinen edustaja, irlanninvesispanieli, jalostettiin jo 700 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sen myöhäisemmät sukulaiset, labradorinnoutaja ja kultainennoutaja, ovat perua 1800-luvulta.

Pitkä ja tiivis yhteiselo ihmisen kanssa on jättänyt jälkensä koiran perimään. Lajit jakavat noin 400 perinnöllistä tautia. Koira onkin esimerkiksi rottaa parempi mallieläin ihmisen syöpäsairauksille.

Kansainvälinen julkisesti rahoitettu koiran genomiprojekti on loppusuoralla. Työstettävä dna on peräisin bokserilta. Tiedeyhteisöllä on jo käytössään alustava vedos puudelin dna:n emäsjärjestyksestä, joka on puolestaan "geenibisnesmiehen" Craig Venterin käsialaa. Sen raaka-aineena toimi Venterin oma lemmikki, Shadow.