Vaikka kohonnut veren kolesteroli on kiistatta myrkkyä sydämelle, 1990-luvulta lähtien on käyty vilkasta keskustelua kolesterolin alentamisen mahdollisista haitoista. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että kolesterolipitoisuuden pienentyessä aggress...

Vaikka kohonnut veren kolesteroli on kiistatta myrkkyä sydämelle, 1990-luvulta lähtien on käyty vilkasta keskustelua kolesterolin alentamisen mahdollisista haitoista. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että kolesterolipitoisuuden pienentyessä aggressiivisuus ja väkivaltaisuus lisääntyvät, mikä ainakin osittain mitätöisi kolesterolin vähentämisestä saatavan hyödyn.

Tuore ruotsalaistutkimus tuo uutta kipinää keskusteluun. Sen mukaan normaalia alhaisemmalla veren kolesteroliarvolla on yhteys väkivaltarikoksiin. Tulokset julkaisi äskettäin tiedelehti Journal of Psychiatric Research .

Länsinaapurissa koottiin yhteen 80 000:sta kansalaisesta 60-luvulla napatut kolesterolimittaukset ja vertailtiin niitä poliisin rekisteriin. Tutkijat poimivat tiedostoista kaikki ne, jotka oli tilillään vähintään yksi pidätys väkivaltarikoksen takia.

Haavin jäi sata henkilöä. Useasti pidätetyillä oli tavallista matalammat kolesteroliarvot. Mitä matalammat arvot, sitä enemmän pidätyksiä. Tilastoista oli putsattu pois sekoittavat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutus ja alkoholin käyttö.

Kolesterolin ja mielenterveyden välinen yhteys on edelleen epäselvä. Vähäinen kolesterolitaso näyttää liittyvän selvimmin epäsosiaaliseen persoonallisuuteen, ja jollain tavoin myös itsemurhayrityksiin, aggressiivisuuteen ja skitsofreniaan. Yhteyden taustalla saattaa olla jokin muu tekijä kuin kolesteroli.

Ihanteellinen seerumin kolesteroliarvo on alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l). Reippaasti kohonnut arvo - yli 6,5 millimoolia - lisää selvästi sepelvaltimotaudin vaaraa. Uudet kolesterolilääkkeet alentavat tehokkaasti sydänsairauksia ja kuolleisuutta. Lääkkeet ovat nykytutkimusten mukaan täysin turvallista.

Eri yhteiskuntaluokan ihmiset eroavat käytökseltään monin tavoin toisistaan.

Luokkatausta vaikuttaa siihen, miten toimimme ja koemme maailman. Pienituloinen esimerkiksi tuntee enemmän myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan kuin varakkaampi, osoittavat Cardiffin yliopiston sosiaalipsykologian professori Antony Mansteadin katsausartikkelissaan esittelemät tutkimukset.

Katsauksessaan British Journal of Social Psychology -lehdessä Manstead kokoaa yhteen tutkimustietoa eri tulo- ja koulutustason ihmisten suhtautumisesta maailmaan ja mahdollisuuksiinsa. Artikkeli on ilmaiseksi saatavilla, ja tiivistelmä sen päähavainnoista löytyy Britannian psykologiyhdistyksen verkkosivulta.

Manstead kirjoittaa, että vaurastuvassa nykymaailmassa on vaikeampi hahmottaa yhteiskuntaluokkia, kun köyhälläkin väestöllä on varaa mukavuuksiin, jotka vielä sata vuotta sitten olivat silkkaa luksusta. Tulo- ja koulutustason kautta syntyvä identiteetti vaikuttaa silti vahvasti ihmisen maailmankuvaan.

Kasvuvuosien taloudellinen ympäristö muovaa myöhempää elämää. Mansteadin näkemyksen mukaan se on yhtä vahva osa ihmisen persoonaa kuin sukupuoli tai etninen tausta.

Se näkyy käytöksessäkin: työväenluokkaisten ihmisten on koetilanteissa havaittu olevan välittömämpiä, ottavan enemmän katsekontaktia ja nauravan enemmän, kun keski- ja yläluokkaiset tapaavat olla etäisempiä.

Kokeissa on havaittu, että ihmisen yhteiskuntaluokan voi ennustaa melko luotettavasti pelkistä Facebook-kuvista tai seitsemästä sanasta puhetta.

Hyvätuloisille status näyttäytyy tärkeämpänä, kun taas alemmissa tuloluokissa itseä määritellään harvemmin sosioekonomisen tilanteen mukaan.

Työväenluokan perinteinen yhteishenki on kuitenkin rapautunut.

Ei yllätä, että vähemmän tienaaville maailma näyttäytyy helpommin riskeinä ja uhkina. Asiat eivät tunnu olevan vahvasti omassa hallinnassa.

Niinpä maailmankatsomus voi olla fatalistisempi kuin hyvätuloisilla. Esimerkiksi vakavat sairaudet näyttäytyvät suurempina uhkina. Alemman tuloluokan ihmiset ovat tutkimuksissa osoittautuneet valppaammiksi havaitsemaan mahdollisia uhkia.

Epävarmuudessa eläminen voi rajoittaa ihmisen ajattelua ja käsityksiä omista mahdollisuuksistaan. Ahdistus voi myös sairastuttaa. On jopa havaittu, että ihminen sairastuu helpommin flunssaan, jos hän kokee olevansa alempaa kastia.

Sekään ei ehkä yllätä, että keski- ja yläluokkaiset ihmiset ovat tutkimuksissa itsevarmempia ja näkevät maailman enemmän omien tavoitteidensa ja unelmiensa kautta. He pystyvät ajattelemaan, miten he itse muokkaisivat maailmaa, kun köyhemmille ihmisille maailma on pysyvä ja heitä itseään muokkaava ja uhkaava asia.

Paremman tulotason mahdollistama minäkeskeisyys johtaa myös silkkaan itsekkyyteen. Paremmin tienaavat osoittautuvat tutkimuksissa usein epäempaattisemmiksi kuin köyhemmät, suhtautuvat myönteisemmin ahneuteen ja valehtelevat todennäköisemmin neuvottelutilanteissa.

Köyhemmät tuijottavat vähemmän omaan napaansa. Heidän vaikeampi elämäntilanteensa näkyy suurempana empatiakykynä muita kohtaan.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että köyhät ja pienituloiset ihmiset ovat yhteisöllisempiä ja auttavat muita ihmisiä auliimmin, kun hyvin toimeentulevat voivat nojautua omiin saavutuksiinsa ja elää minäkeskeisempää elämää.

Toisaalta ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan ovat tutkimusten mukaan yleisempiä alemmissa tuloluokissa. Mansteadin mukaan yksi vahva selittäjä on se, että pienipalkkaiset ja työelämässä epävarmemmassa asemassa olevat kokevat maahanmuuttajat taloudellisena uhkana.

Koulutetut ja hyvätuloiset suhtautuvat maahanmuuttoon suopeammin, mutta taloudelliset tekijät vaikuttavat tässäkin: kun tutkimuksissa on mitattu ihmisten asenteita maahanmuuttoon, hyvätuloiset suhtautuvat puolestaan nihkeämmin korkeakoulutettuihin maahanmuuttajiin, jotka kilpailisivat heidän kanssaan työpaikoista.

Suurten tuloerojen Yhdysvalloissa on silti havaittu, että kyselyissä hyvätuloisetkin kannattavat tulonjaoltaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Yleisesti ihmisten on silti vaikea hahmottaa, miten suureksi tuloerot ovat länsimaissa kasvaneet.

Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa ihmisiä pyydettiin 40 maassa arvioimaan, miten paljon enemmän toimitusjohtajat tienaavat kuin kouluttamattomat työntekijät ja mikä olisi heidän mielestään hyväksyttävä tuloero.

Yhdysvalloissa todellisuuden ja arvioiden välinen ero repesi hyvin räikeäksi. Ihmiset arvioivat toimitusjohtajien tienaavan noin 30 kertaa enemmän kuin matalapalkkaisten duunarien, kun todellisuudessa ero on 354-kertainen. Keskimäärin ihanteellinen tuloero olisi vastaajien mielestä ollut yhden suhde seitsemään.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13014
Liittynyt12.7.2010

Köyhä tuntee enemmän empatiaa

Maailma on sokee nykyään. Keikki menee luulon varassa, myös tuloerot. ---- Oleellista... "Se näkyy käytöksessäkin: työväenluokkaisten ihmisten on koetilanteissa havaittu olevan välittömämpiä, ottavan enemmän katsekontaktia ja nauravan enemmän, kun keski- ja yläluokkaiset tapaavat olla etäisempiä. Kokeissa on havaittu, että ihmisen yhteiskuntaluokan voi ennustaa melko luotettavasti pelkistä Facebook-kuvista tai seitsemästä sanasta puhetta. Hyvätuloisille status näyttäytyy tärkeämpänä, kun taas...
Lue kommentti

Yleislääkkeen kehittäminen flunssaan on ollut vaikeaa. Nyt hoito on saattanut löytyä.

Flunssaan ei ole löydetty tepsivää lääkettä, mutta nyt Lontoon Imperial Collegen tutkijat ovat ehkä keksineet taudista heikon kohdan.

Hoitojen kehittämistä on tähän asti vaikeuttanut se, että flunssaa aiheuttavia viruksia on satoja. Yleisimmin nuhakuumeen aiheuttaa rinovirus, mutta pelkästään siitä tunnetaan 150 erilaista muotoa.

Nykytutkimus on keskittynyt juuri rinoviruksen nujertamiseen, sillä sen kukistaminen toisi avun suurimpaan osaan flunssista.

Virukset ovat pieniä ja varsin yksinkertaisia rakennelmia, suoraviivaisimmillaan proteiinikapseleita, joiden sisällä on syherö perimäainesta. Ilman tätä proteiinikuorta virus on suojaton, mutta rinovirustenkin eri tyypeillä on kuoren rakenteessa pieniä eroja, jotka ovat toistaiseksi estäneet kaikkiin muotoihin tepsivän lääkkeen kehityksen.

Imperial Collegen tutkijat lähestyvät ongelmaa toisesta suunnasta. Vaikka virukset ovat erilaisia, ne kaikki tarvitsevat erästä ihmiskehon tuottamaa entsyymiä voidakseen tuottaa kopioita itsestään. Entä jos estetäänkin tämän entsyymin toiminta?

Laboratoriokokeen tulokset ovat lupaavia, ja tutkijat esittelevät niitä Nature Medicine -julkaisussa.

Tutkijat kehittivät kokeellisen lääkkeen, joka estää tätä entsyymiä, n-myristoyylitransferaasia, muodostumasta soluissa, joihin virus on pesiytynyt. Ilman entsyymiä virus ei voi rakentaa kuortaan ja lisääntyä.

Tämän estäjän toimintaa kokeiltiin solumaljassa ihmisen keuhkosoluihin, ja se todella esti useita rinoviruksen tyyppejä lisääntymästä. Solutkaan eivät kärsineet.

Se voisi periaatteessa tepsiä kaikkiin rinoviruksen muotoihin ja pysäyttää flunssan etenemisen, jos tartunnan saanut ottaa lääkkeen tarpeeksi ajoissa.

”Vaikka flunssa olisi jo alkanut, se helpottaisi oireita”, kertoo kemiallisen biologian professori Edward Tate Lontoon Imperial Collegesta Britannian yleisradiolle BBC:lle.

Hoitokeinossa kohteena on siis ihmisen oma elimistö eikä virus. Tate sanoo, että tämä on vähän radikaalia, mutta voi toimia. Virukset ovat siitäkin pirullisia, että ne kehittyvät hyvin nopeasti ja tulevat vastustuskykyisiksi lääkkeille.

Vaikka lääke toimi hyvin solumaljassa eikä vahingoittanut keuhkosoluja, täytyy jatkotutkimuksissa varmistua, ettei se varmasti ole vaarallinen eikä aiheuta pahoja sivuvaikutuksia.

Ryhmä toivoo, että ihmiskokeet voitaisiin aloittaa jo parin vuoden sisällä.

Tähtäimessä tutkijoilla ei ole pilleri vaan hengitettävä lääke. Heidän mukaansa se minimoisi mahdolliset sivuvaikutukset.